Vanhan otsikkoni mukaisesti ja toki muutenkin haluan lokakuun viimeisinä hetkinä jatkaa pohdintoja vaaleista. Minusta äänestysprosentin jatkuva lasku on surullinen, mutta täysin järkeenkäypä seuraus ihmisten väsymisestä politiikkaan. Kun 2008 kunnallisvaaleissa äänestysprosentti oli 58,6%, niin se oli nyt 55,4%.

Yhteiskunnan yhä paheneva kahtiajakautuminen tulee estää. Meillä on tällä hetkellä suomalaisessa yhteiskunnassa samantyyppinen tilanne kuin ennen sotia; oikeisto ja äärioikeisto jylläävät ja juopa kansalaisten välillä kasvaa. Verotuksenkin painopistettä muokataan pois tulo- ja pääomaverotuksesta välillisen, kuten arvonlisäverotuksen suuntaan koko ajan. Aivan kuten tehtiin 1900-luvun alussakin. Vanhoista virheistä pitää oppia.

Meillä onkin nyt Vasemmistossa ja Viherpunaisessa vasemmistossa todella paljon töitä edessämme, jotta ihmiset saadaan taas mukaan paremman yhteiskunnan rakentamiseen. Tältä pohjalta minusta onkin todella ikävää, että perussuomalaiset ja sen myötä äärioikeistolaisetkin ainekset nähdään niin voimakkaasti muutosvoimana, kun todellista ja eheyttävää muutosvoimaa edustaa nimenomaan Vasemmisto. Parempaa tulevaisuutta rakennetaan parhaiten viherpunaisella, vipulaisella politiikalla. Kestävän kehityksen edistäminen niin sosiaalisella kuin ekologisella, paikallisella kuin globaalillakin tasolla on ratkaisu. Kyllä tästä vielä noustaan!