Hyvää pääsiäistä! 

Maanantai-illan kaava- ja rakentamiskeskustelu oli oikein antoisa, oli mukavaa myös nähdä paljon ihmisiä ruudun takana :) Olimme valmistelleet tämän kannarin, joka julkaistiin tänään.

Kenen ehdoilla Turkua rakennetaan?

Viherpunainen vasemmisto ry ja Itä-Turun Vasemmistoliitto ry järjestivät maanantaina 29.3. etätilaisuuden Kenen ehdoilla Turkua rakennetaan. Kysymys on näinä päivinä entistä ajankohtaisempi, kun Turku suunnittelee vanhankaupungin  modernisointia, jatkaa lähiöiden täydennysrakentamista ja vie eteenpäin useita uusia mittaluokaltaan suuria kaava- ja rakennushankkeita.

”Yliopiston ja Tuomiokirkon ympäristöä ollaan tuoreiden suunnitelmien mukaan kehittämässä nykyajan tarpeista käsin, unohtaen Turun aseman Suomen vanhimpana kaupunkina. Historian pitäisi olla etu, ei taakka. Alueen kehittäminen pitäisi tehdä tuota asemaa ja omaa kulttuuriperintöä kunnioittaen. Modernille rakentamiselle on Turussa parempiakin paikkoja, myös Suomen Pankin terassitalo olisi sopinut Majakkarantaan, ei pankkitalon kupeeseen”, rakennus- ja lupalautakunnan jäsen Eva-Liisa Raekallio sanoo.

”Keskustan kaavoittamisen yksi ongelma on riittävän tarkan yleiskaavan puuttuminen. Tämä mahdollistaa niin sanotun postimerkkimerkkikaavoituksen jatkumisen, jossa yksityinen voiton tavoittelu sivuuttaa toistuvasti kulttuurihistorialliset ja kaupunkikuvallisesti arvot sekä asumisviihtyvyyden”, toteaa kaupunginvaltuutettu, kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Elina Sandelin. 

Viherpunainen vasemmisto ja Itä-Turun Vasemmistoliitto vaativat, että Turun kaavoitus- ja rakennuspolitiikassa on tulevissa kuntavaaleissa tehtävä täyskäännös. Kaupunkia ei tule rakentaa vain rakennuttajien ja kiinteistön omistajien ehdoilla. Sopiva rakentamisen määrä on aina tutkittava tapauskohtaisesti. Sekä keskustan kehittämisessä että lähiöiden täydennysrakentamisessa on kuunneltava asukkaiden mielipiteitä ja huomioitava luonto-ja ympäristöarvot. 

Viheralueiden nakertaminen ja pilaaminen rakentamalla on lopetettava ja luontoarvot turvattava. ”Kupittaan siirtolapuutarha on uudessa yleiskaavassa merkittävä yksiselitteisellä siirtolapuutarhamerkinnällä, joka ei salli edes osittaista puutarhan nakertamista”, Sandelin linjaa.

”Luonnonsuojelulain mukaan suojeltujen luontotyyppien turvaaminen on varmistettava tosiasiallisissa rakentamisratkaisuissa. Pelkillä kaavamerkinnöillä, joilla luontoarvot todetaan, ei taata suojelun toteutumista, mikäli rakentamisen määrät ovat paikkaan nähden kohtuuttomia”, Sandelin jatkaa.

Rakennus- ja lupalautakunta myönsi helmikuussa kaatoluvan Kirstinpuiston puille Iso-Heikkilässä vastoin asukkaiden toiveita ja Turun Luonnonsuojeluyhdistyksen kantaa. ”Tämä on jatkoa liian monelle samanlaiselle päätökselle ja kestämätöntä politiikkaa. Viheralueita ja puustoa kaupungissa pitäisi sitävastoin lisätä torjumaan ilmastonmuutoksen seurauksia. Kaupunkiluonnon monimuotoisuutta ja asukkaita ei saa päätöksissä enää unohtaa", Raekallio linjaa.

Eva-Liisa Raekallio

Puheenjohtaja

Viherpunainen vasemmisto ry

Rakennus- ja lupalautakunnan jäsen

 

Elina Sandelin

Puheenjohtaja

Itä-Turun Vasemmistoliitto ry

Kaupunginvaltuutettu

Kaupunkiympäristölautakunnan jäsen

Turussakin ilmeisesti jatketaan käytäntöä ilmaisten maskien jakamisesta vähävaraisille maskipakon ja liikkumisrajoitusten astuessa voimaan. Syytä olisi. Jos ne lähetettäisiin kotiin, päätyisivät oikeille ihmisille. Myös asunnottomien maskeista on kannettava vastuu. Jospa Turku satsaisi tähän sen sijaan että turkulaisilla maksatetaan Logomon sillat ja vastaavat.

Viherpunainen vasemmisto ry piti Vasemmistoliiton telttaa Asunnottomien yönä viime lokakuussa Turussa, ehdotin alunperin että olisimme jakaneet asunnottomille ja vähävaraisille ilmaisia maskeja tapahtumassa. Halusin myös, että maskit olisivat kotimaisia ja vastuullisesti tuotettuja, ettemme tukisi Kiinan ihmisoikeusrikkomuksia ostamalla uiguurien pakkotyönä tekemiä maskeja. Samaa ehdotin jo elokuun piirihallituksessa marraskuun syyspiirikokoukseen ja kokousedustajille jaettaviin maskeihin liittyen. Olen itse käyttänyt Globe Hopen maskeja, ne tehdään korkeintaan Baltiassa kotimaisesta kierrätysmateriaalista.

Pidin tärkeänä korvata Asunnottomien yön maskienjaolla sitä, kun ilmaiseksi vähävaraisille jaetut maskit olivat menneetkin muille. Että asunnoton pystyisi hoitamaan jonkun pakollisen asian jos tulee maskipakko. Ilmeni, että maskeja jaettiin tapahtumassa muuten. Tässä linkissä kannarimme ”Turusta kaupunki, jossa kaikilla on koti” ja tunnelmia Asunnottomien yöstä.

https://viherpunainen.blogspot.com/2020/10/

Lähetin tämän Turun Sanomille jo 12.3. eikä vieläkään ole julkaistu, joten löytyy nyt täältä :)

Onko Turun tauti levinnyt Helsinkiin?

Turun Sanomat uutisoi maaliskuun alussa yliopiston ja Tuomiokirkon ympäristöön suunniteltavasta kehityshankkeesta (TS 9.3.) Tarkoituksena on tehdä historiallinen keskusta ja yliopistojen alue nykyistä elävämmäksi uudisrakennusten, paviljonkien ja siltojen avulla. 

Myös Helsingissä on tuoreeltaan paljastettu Elielinaukion täydennysrakentamisssuunnitelmat, tavoitteena kehittää aluetta. Aukio ei rakentamisen jälkeen enää olisi aukio, vaikuttaa myös siltä, ettei Helsingin historiallisen kulttuuriympäristön säilyttäminen ole ollut kärjessä. Uudisrakennukset jyräävät vanhat, kauniit rakennukset. Helsingin kaupunginmuseon kulttuuriympäristötiimin arkkitehti Mikko Lindqvist kertoo, ettei suunnittelukilpailun tuomaristossa ole kulttuuriympäristön erityisasiantuntijaa (HS 13.3.) Onko Turun tauti levinnyt Helsinkiin.

On erikoista vaikkei yllättävää, ettei myöskään Turun vanhan ytimen kehitystyössä ole lähdetty olemassaolevasta rakentaen, vaan elävyyttä luodaan moderneilla rakennuksilla. Turun asema maan vanhimpana kaupunkina on etu, ei taakka. Kaikki kehittäminen pitäisi tehdä tuota asemaa ja omaa kulttuuriperintöä kunnioittaen. Se vaan tuntuu olevan Turussa vaikeaa.

Piispankatu on tällä hetkellä rauhallinen, joka sopii arkkipiispan asuntoa, yliopistoa ja Turun Tuomiokirkkoa reunustavalle kadulle. Minusta on hyvä, että reitti Jokikadulta Aurasillalle on arvokkaan tunnelmallinen, se sopii alueen erityispiirteisiin. Akuutteja kehitystarpeita en näe. 

Näkymä Tuomaansillalta Tuomiokirkolle päin on kaupunkimme kovimpia valtteja. Samaa mieltä ovat kaikki ne turistit, jotka kuvaavat maisemaa innoissaan Tuomaansillalta ja kehuvat sen vehreyttä ja kauneutta. Tarvitsemmeko ulkomaalaisia kertomaan meille, mikä on Turussa säilyttämisen arvoista ja hyvää juuri sellaisena kuin se on.

Eva-Liisa Raekallio

Turun rakennus- ja lupalautakunnan jäsen (vas.)

Facebook muistutti siitä, mitä tapahtui tasan kaksi vuotta sitten. Haastattelin järjestäjiä ja osallistujia SAKn Vapaiden valtakunta- tapahtumassa Turussa viime eduskuntavaalien alla, olin täysin unohtanut :D Pitihän se tietty lisätä tonne Videoita, radio-ohjelmia ja podcasteja- linkin taakse. Laitetaan tähänkin. Oli hyviä keskusteluja ja ajatus, että Suomeen saadaan lapsiperhe- ja palkansaajaystävällinen hallitus. Räpsin kuviakin.

https://www.mixcloud.com/RadioRobinHood/robin-hood-vapaiden-valtakunnan-perhetapahtumassa-turun-vanhalla-suurtorilla-2332019/listeners/

Huomenna se sitten alkaa, Kirstinpuiston puunkaato. Se oli meillä lautakunnassa 11. helmikuuta, tein palautusesityksen perustuen kaupunkiluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja puukujanteen arvoon. Kannatusta ei tullut, eikä Turun Luonnonsuojelyhdistyksen kannanotolla ollut muille väliä. Kirjoitin puunkaadosta pariinkin kertaan Facebookissa ja tein lautakuntaraportin. Ei ole ensimmäinen kerta, kun Turku pistää kaupunkiluontoa matalaksi. Oli aika paksua kun kokouksessa väitettiin, että kaupungin ja luonnonsuojeluyhdistyksen tavoitteet ovat samat. Jos toinen kutistaa kaupunkiluontoa ja toinen lisäisi, tuollaista johtopäätöstä ei oikein voi tehdä, sanoinkin sen kokouksessa.

Turun Sanomat kirjoitti päätöksestä 13.2. otsikolla ”Kirstinpuiston puille myönnettiin kaatolupa, vaikka osa puista on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita”. Yleensä toimittajat eivät ota tähän malliin kantaa. Otin kuvakaappauksen jutusta, harmi ettei mainio otsikko näy.

https://viherpunainen.blogspot.com/2021/02/raportti-rakennus-ja-lupalautakunnan_17.html

Ihmisten turhautuminen on purkautunut vaihtareihin, kun tsempattavaa on aika monella muullakin. Myös suomalaisten opiskelijoiden juhlinnasta on levinnyt koronaa, Vaasassa ja Jyväskylässä taisi olla ihan kantasuomalaisia bilettäjiä sitä levittämässä ja tautiryppäitä tekemässä. Bussissa näkyy täällä joka päivä maskittomia maskipakosta huolimatta, nuorilla ei välttämättä ole maskia, ei myöskään maahanmuuttajilla. Alussa korostettiin, ettei korona ole nuorten aikuisten auti. Tällä on varmasti ollut vaikutusta. Sekava tiedotus maskien hyödyistä ei auta sekään asiaa. 

Monen tekijän summa tämä kaikki, ei vain yhden porukan. Onneksi kevät on täällä ja valon määrä lisääntyy joka päivä. Tänään lauantaina on kevätpäiväntasaus, sunnuntaina päivä on jo pidempi. Viime vuonnakin ihmisten vointi helpottui kesää kohti. Miten liikkuminen mahtaa muuttua täällä Varissuolla, kun rajoitukset tulevat ainakin tänne ja varmaan kohta. Onneksi kaupassa saa käydä ja ulkonakin liikkua samassa taloudessa asuvien kanssa.

https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/5257995/Opiskelijoiden+tartuntoja+todettu+pubissa+kahvilassa+kuntosalilla+ja+saunassaArve+pyysi+poliisilta+virkaapua+ja+ministeriosta+arviota+liikkumisrajoituksista

Onpa hienoa, ettei sentään ihan kaikkea anneta kaivosyhtiöille eteen.

https://yle.fi/uutiset/3-11843724

Suomen eduskunnan päätös hyväksyä EUn ja Kanadan välinen vapaakauppasopimus CETA toukokuussa 2018 oli nimittäin merkittävä harppaus kaivosyhtiöille Suomen arvokkaiden luonnonvarojen hyödyntämisessä. Kirjoitin päätöksen aikaan aiheesta Attacin puheenjohtajana mm. Kansan Uutisissa ja Turun Sanomissa, tein myös Maan ystävien ja TTIP- verkoston kanssa tiedotteen, ks. alla.

https://www.maanystavat.fi/uutiset/kansalaisjarjestot-pettyneita-eduskunnan-ceta-paatokseen

Haastattelin turkulaisia, mitä tietävät hyväksytystä vapaakauppasopimuksesta.

https://www.mixcloud.com/RadioRobinHood/vasen-suora-2662018/

Olen n. puolentoista viikon päästä maanantaina mukana alustamassa Turun kaavoituksesta ja rakentamisesta :) 

https://viherpunainen.blogspot.com/2021/03/kenen-ehdoilla-turkua-rakennetaan.html

Raportti rakennus-ja lupalautakunnan kokouksesta 11.3.

Asioina mm. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimuksen Topinojan jätekeskuksen tarkkailututkimuksen vuosiraportti vuodelta 2020, Hotelli Seurahuoneen naapuruston aktiivisuutta, Ruissalon luvatonta puunkaatoa, ja rakentamista Kakolaan. 

Ketään ei varmasti yllätä, että kaatopaikalta johtavissa ojissa vesi on hyvin likaista. Vettä tutkitaan mm. bakteerien ja typpikuormituksen osalta, huomiotani kiinnitti ettei tutkimusta tehdä muovipartikkelien osalta. Onhan selvää, että niitä tulee kaatopaikalla. Topinojan ympäristökuormitukseen pitäisi aina laskea mukaan myös muovit. Sitä, ettei niitä tutkita, perustellaan lainsäädännöllä, joka ei siihen velvoita. Olen jo vaikuttanut asiaan kemikaalineuvottelukunnassa. 

Museoviranomaiset halusivat aikoinaan, ettei Hotelli Seurahuoneen koko ulkoseinää reunusteta ämyreillä. Minähän kannatin hotellin remontista päätettäessä kesällä 2017 historiallisuuden kunnioittamista ja mm. seinämaalausten tarkkaa säilymistä, olin museotakin tarkempi. (Museon lausunnot ovat sittemmin muuttuneet tiukemmiksi, olen kirjoittanut aiemminkin siitä, miten museon näkemyksiä arvostavien luottamushenkilöiden työtä helpottaa huomattavasti, kun voi tukeutua museoviranomaisen yksiselitteiseen lausumaan). 

Vihreät eivät ole kovin usein olleet museoväen puolella tai muuten kovin johdonmukaisia rakennusperinnön suojelussa, nyt kaiutinasiassa olivat ja kannatinkin heidän esitystään museon näkökulman mukaan menemisestä 22.8.2019 lautakunnassa, kun lautakunnan lausunto hallinto-oikeudelle oli  käsittelyssä. Huomionarvoista asiassa on, ettei hallinto-oikeudelle menevissä materiaaleissa ollut mainittu lautakunnan alkuperäistä äänestystulosta 7-6. Sanoin kokouksessa ja kirjoitin raportissani, että äänestystulokset on aina oltava mukana, muuten käsitys aiemmasta päätöksenteosta ei välttämättä edusta todellisuutta. Mutta siis, viime torstaina käsittelimme As Oy Humalkiven kantelua oikeuskanslerille asiasta ja lautakunnan selvitystä. Kysyin etukäteen vihreiden kantaa, sitä ei tullut. Kokouksessa selvisi, että lautakunnan päätöksenteko menee oikeuskanslerille. Äkkiseltään voi vaikuttaa, että miksi nostaa meteli kaiuttimista. Kyse on kuitenkin siitä, mikä arvo annetaan vanhalle rakennukselle.

Lautakunta on viranomainen, jolla on mahdollisuus ilmoittaa poliisille luvattomista toimenpiteistä maankäytössä. Sitä mahdollisuutta käytetään liian harvoin, minusta kentälle pitää antaa viesti että rikkomuksista on seurauksia. Esitin poliisille ilmoittamista mm. Turun synagogan viereen tulevan kerrostalon korkeuden ylityksistä, siihen ei kuitenkaan menty. Nyt puunkaato arvokkaalla luonnonsuojelualueella johti poliisille ilmoittamiseen, josta kiitinkin. 

Kakolan aluetta rakennetaan ikävän täyteen. Siksi olisi mielestäni entistä tärkeämpää, että rakennuksissa kunnioitettaisiin alueen historiallisia ominaispiirteitä. Esitin torstaina lupaa hakenutta kerrostaloa uuteen valmisteluun, kaavoituksen kielteinen lausunto oli minusta otettava huomioon. Rakennuksesta oli tulossa kaavamääräyksiä korkeampi. Naapurit olivatkin pyytäneet havainnekuvia, joista korkeus selviäisi. Ei meilläkään ollut päättäjinä kunnollista käsitystä rakennuksen korkeudesta. Kaupunkikuvatyöryhmän lausunnossa vaadittiin, että julkisivumateriaali olisi käsin lyötyä tiiltä. Mitä arvokkaammasta kohteesta on kyse, sitä tärkeämpää on olla tarkka materiaaleissa. Esitin palautusta vedoten kaavoituksen kielteiseen lausuntoon, naapurien pyytämien havainnekuvien saamiseen sekä käsin lyötyjen tiilien saamiseksi julkisivuun. Kannatusta palauttamiselle ei tullut ja jätin eriävän. 

Jos kaipaat aiempia, alkuvuoden 2019 jälkeen kirjoitettuja raportteja, ne ovat tulossa tänne. Siihen asti kannattaa lukea niitä Vipun blogista, jonne laitamme luottamushenkilöiden raportit.

Olin äsken Lukiolaisten liiton Varsinais-Suomen edunvalvonnan haastattelussa. Todella hyvä keskustelu meillä, puhuimme mm. lukiolaisten köyhyydestä ja kuukautisköyhyydestä. Kuulin palautetta, että jos olisi enemmän munkaltaisia poliitikkoja, ei olisi mitään hätää. 

Mullahan on jo vaalitavoitteena köyhyyden vähentäminen, täydensin sitä keskustelun ansiosta kuukautisköyhyyteen puuttumisella. Skotlanti on edelläkävijä maailmassa kun maksaa kuukautissuojat, ettei tarvitse valita ostaako ruokaa vai siteitä. Ei ole mitään syytä miksei Suomessa ja Turussa voitaisi toimia samoin. Alle 25-vuotiaista voisi aloittaa.

 

https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/5247496/Porrastalon+tulo+Kristiinankadulle+varmistui++KHO+ei+myontanyt+valituslupaa+Asunto+Oy+Wilenialle

Toimittajan kuvateksti kuuluu: Suomen Pankin talo suojellaan. No enpä nyt sanoisi, kun viereen nousee tämä karmea hökötys. Kyllä siinä tärvellään arvotaloa. Kristiinankadulle nouseva tornitalo oli meillä lautakunnassa 24.8.2017 pidetyssä kokouksessa. Kokoomus olisi puuttunut tornitalon korkeuteen.

Itse esitin, että tornitalo olisi korvattu arvokkaaseen ja historialliseen ympäristöönsä paremmin sopivalla rakennuksella. Esitystä ei kannatettu ja päätettiin ainoastaan kiinnittää huomiota tornitalon korkeuteen. Vihreiden van Ooik kannatti kokoomuksen Karlssonin esitystä. Ongelma on tornitalo itsessään. Se ei kerta kaikkiaan sovi ympäristöönsä. Jätin eriävän mielipiteen pöytäkirjaan.

Turkua ollaan muutenkin muuttamassa väärään suuntaan, ja vieläpä historiallista keskustaa. Pidän nykyisestä Piispankadusta, minusta on ihan ok että arkkipiispan asunto ja Tuomiokirkko ovat saaneet ympärilleen rauhallista tilaa sen jälkeen, kun liikennettä vähennettiin dramaattisesti alueelta. Reitti on viihtyisä Jokikadulta saakka. Ilmeisesti rauha ja arvokkuus ei monellekaan sovi. Joen yläsuiston vehreys, jota vasten Tuomiokirkko piirtyy, on juuri se näkymä jota vaihto-opiskelijatkin kuvaavat ahkerasti Tuomaansillalta. Tarvitaanko ulkomaalaiset kertomaan että maisemasta kannattaa pitää kiinni eikä täytellä silloilla sun muilla rakennelmilla. Toivon että suunnitelma jää paperille mutta pahaa pelkään, että se näkee päivänvalon tyylitajuttomissa käsissä.

https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/5244988/Vanhaan+Turkuun+lisaa+elamaa++Tuomiokirkon+ymparille+ideoidaan+paviljonkeja+Aurajoen+yli+neljaa+siltaa

Hyvää naistenpäivää! 

Sen kunniaksi muistan yhtä suurimmista idoleistani, isoäitini tätiä Agnes Sjöbergiä, Euroopan ensimmäistä naispuolista eläinlääkäriä. Eläinlääketieteellinen Helsingin Viikissä on Agnes Sjöbergin kadulla. Kävin siellä kun asuin Helsingissä.

Kunpa hän olisi itse tiennyt kantavansa sen kadun nimeä, jonka varrella suomalaiset eläinlääkärit nykyään opiskelevat. Ja lähes kaikki eläinlääkärit ovat nykyään naisia. Ei varmasti uskoisi. Toivottavasti tein Agnekselle oikeutta, kun pidin hänestä esitelmän Euroopan Vasemmistopuolueen eurooppalaisten naisten historiaa käsittelevässä seminaarissa keväällä -15 Prahassa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Agnes_Sjöberg

No niin. Vaalit siirtyvät ja ne pidetään 13.6. Hyvä päätös, joka tehtiin pari kuukautta myöhässä. Ajattelin, että vaalit olisi ollut hyvä siirtää lokakuulle heti koronatilanteen eskaloiduttua. Syksyllä rokotustilanne on parempi, täytyyhän sen.

Oon ollut jo pitkään sitä mieltä, että on kova oletus, ettei korona vaikuta äänestysaktiivisuuteen. Kun monet ostavat ruokansa kotiin ja välttelevät julkisia, ei kovin helpolla mennä äänestämäänkään. Äänestysprosentti on Suomessa jo nyt liian alhainen, sillä ei ole varaa laskea. 

Monet ovat hermostuneet vaalien siirrosta. Kun kuntavaaleja siirrettiin viimeksi lokakuulta 2016 seuraavan vuoden huhtikuulle, ei noussut meteliä vaikka silloin kyse oli maakuntavaalien änkeämisestä väkisin samaan aikaan kuntavaalien kanssa, eikä maakuntavaaleja haluttu vaarantaa. Keskeneräiseen, sittemmin kaatuneeseen uudistukseen perustuva turha siirto ei herättänyt puheita demokratian tappiosta. 

Mietin tämän kevään vaalien siirtoa myös käytännön tasolla. Olen ollut vaalilautakunnan puheenjohtajana niin, että vaalivirkailija jätti tulematta aamulla. Saimme onneksi äänestämisen järjestettyä, mutta jos poisjääntejä on ihan tavallisten vaalien aikaan, niin miten nyt ollaan oltu varmoja että kaikki tulevat ajallaan töihin. On minusta täysin ymmärrettävää, ettei vaalilautakuntalainen ehkä kovin mielellään istu tuntikausia kylmässä liikuntasalissa pandemian riehuessa. Jo kokoontumisrajoitukset tekevät äänestyskäytännöistä hyvin hankalia vaalivirkailijoille.

Tämä tietää näin ehdokkaana lisähommia. Pitää miettiä otetaanko uusi vaalikuva, kun nykyinen Vipun esitekuva on talvinen. Mitä tapahtuu vaalikoneiden dediksille ja oman äänestysnumeron laittamisille vaaloåikoneisiin...Suurin osa ei riipu ehdokkaasta. Pitää olla yhtä aktiivinen kuin tähänkin asti. Kuntavaalit, samoin kuin kai kaikki vaalit, kärsivät siitä että ihmiset heräävät niihin aika myöhään. Se hyödyttää niitä ehdokkaita, jotka aktivoituvat vasta paria kuukautta ennen vaaleja, eikä ehkä toimi yhtä hyvin niiden kannalta jotka ovat paiskineet töitä neljä vuotta. 

Tässä tänään Turun Sanomissa ilmestynyt mielipiteeni. 

Kuntapäättäjät saavat tiedon eläinsuojelurikoksista kansalaisjärjestöltä

Suomessa ajatellaan, että toimialasta vastaavan viranomaisen pitää tietää, mitä kentällä tapahtuu. Kuntapäättäjän pitää yleisen mielipiteen mukaan olla selvillä asioista, onhan kyse kuntalaisia ja siis kenttää edustavasta luottamushenkilöstä. Olisi näiltäkin osin perusteltua päästä myös vaikuttamaan päätöksiin.

Turun rakennus-ja lupalautakunta on rakennusvalvontaviranomainen, sen lisäksi tehtäviimme kuuluvat myös mm. ympäristönsuojelun ja ympäristöterveyden palvelualueet, tätä kautta olemme myös eläinsuojeluviranomainen. Lautakunta on kuitenkin ulkoistanut päätösvaltaansa palvelualueiden virkamiehille tammikuusta 2018 saakka useampaan kertaan. Olen aina esittänyt, että päätösvalta säilyisi meillä luottamushenkilöillä. Saamme tätä nykyä suurimman osan päätöksistä tiedoksi jälkikäteen. 

Tällä on ollut useita negatiivisia seurauksia, päätösvallan ulkoistamisen seuraukset näkyvät myös Paimion suojelukoirakoulutuksen rikosten tultua julkisuuteen helmikuun lopussa (TS 25.2.) Lautakunta päätti reilut kaksi vuotta sitten helmikuussa, ettei ota tiedokseen Turun alueen eläinsuojeluasioita hoitavan valvontaeläinlääkärin tai kaupungineläinlääkärinkään päätöksiä. Esitin, että ne saadaan tiedoksi. Kuntapäättäjän pitää mielestäni tietää, mitä kentällä tapahtuu. Se on minusta vähimmäisedellytys sille, että myös eläinoikeusrikoksiin ja väärinkäytöksiin voidaan puuttua myös kunnissa. Ironista, että joutuu taistelemaan asiasta, joka tuodaan vasta jälkikäteen tiedoksi. Päätöksellä poistettiin meiltä mahdollisuus olla tietoinen Turun alueen eläinsuojelun arjesta. Se tekee viranomaisen työstä vähintäänkin hankalaa.

Oikeutta Eläimille- järjestön paljastus suojelukoirakoulutuksesta osoitti karulla tavalla, miten kuntapäättäjä on kansalaisjärjestön varassa vastuualueeseensa kuuluvassa asiassa. Tilanne ei voi mielestäni jatkua näin. Eläinsuojelurikoksista on langetettava nykyistä paljon kovemmat rangaistukset. Sitä ei ikävä kyllä ratkaista kuntatasolla. Paikallisesti Turkuun tarvitaan lisää valvontaeläinlääkäreitä ja päivystäviä eläinlääkäreitä tekemään raskasta eläinsuojelutyötä, nyt usein uhkaaviinkin tilanteisiin mennään yksin. Tähän tarvitaan kaksi asiaa; rahaa ja se, että rahoituksesta päättävät poliitikot tietävät missä mennään. 

Eva-Liisa Raekallio

Turun rakennus- ja lupalautakunnan jäsen (vas.)

https://www.ts.fi/lukijoilta/5243896/Kuntapaattajat+saavat+tiedon+elainsuojelurikoksista+kansalaisjarjestolta

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007840932.html

Niin paheksun minäkin jutun asiantuntijoiden tavoin historiattomuutta. Siihen joutuu jatkuvasti törmäämään rakennus-ja lupalautakunnassa. Olen tätä usein miettinyt ja siitä kirjoittanutkin, Suomessa on ohut sivistyneistö ja historiallisuuteen suhtaudutaan kielteisesti. Otetaan vaikka tämän Hopia- kahvilan omistajan kommentti ”Ei me mitään museota haluttu”. 

Sehän on kuin suoraan Hotelli Seurahuoneen johtajan taannoinen kommentti hotelliremontista, jossa myös modernisoitiin arvokohdetta. Se oli meillä lautakunnassa, esitin osin museon linjaakin tiukempaa vanhan säilyttämistä, nimenomaisesti seinämaalausten osalta. Ei mennyt läpi. 

No joo, ei tarvi sitten tähänkään kahvilaan mennä kun Helsinkiin taas pääsee. On menty etäkokouksina jo vuosi, ja taidetaan mennä vielä pitkään. Ekbergin kahvila modernisoitiin jo aiemmin, harmitti tosissaan kun en ikinä kerinnyt sinne ennen remonttia, aukesi vasta pitkään sen jälkeen, kun olin tullut aamulla Helsinkiin.

Ulkomailla olen nauttinut kahviloissa vanhasta, arvokkaasta ja historiallisesta tunnelmasta, ulkomaille täytyy näköjään sen perässä mennäkin.

Vaalikuvassa käyty!

Vipun kuva otettiin pian varmaan täyttyvällä Itsenäisyydenaukiolla, kuvaajana Pekka Vallila. 

Kuvassa vasemmalta oikealle Ari-Pekka Saven, minä, Jukka Timonen, Max Rauvola ja Riikka Oksanen.

Ollaan käyty pojan kanssa muskarissa viime elokuusta lähtien. Se on ollut tosi kivaa :) Olen itse musikaalisesta perheestä, enoni teki musiikista itselleen ammatinkin ja on toiminut pianonsoiton professorina Sibelius-Akatemiassa ja opettanut myös Juilliardissa. Tätä taustaa vasten hauskaa, että poikakin ottaa ensimmäiset askeleensa musiikin maailmaan Turun konservatoriossa. 

Olisi mukavaa jos poika saisi jotain iloa muskarista, ei olla siellä tavoitteellisella mielellä vaan ihan musisoimassa. Kuin ihmeen kaupalla ollaan saatu pidettyä se lähiopetuksena, vuodenvaihteessa peruttiin joku kerta. Maskit päällä on toki oltu. Eilisiltana kuitenkin tuli ilmoitus, että muskareiden lähiopetus keskeytetään maaliskuun ajaksi. Olivat ilmeisesti viime keväänä järkänneet etäopetusta, vaikea kyllä nähdä miten muskari onnistuisi etänä. Toivottavasti päästään opetukseen taas ensi kuun alusta.