Tänään julkaistiin Turun Sanomissa koulukuraattori Päivi Takkisen ja minun yhteinen mielipide Turun lukiopolitiikasta. Turun lukioita aiotaan keskittää tulevina vuosina entisestään uhraamatta ajatustakaan kasvatustieteellisten tutkimusten tuloksille pienten opetusryhmien ja koulujen puolesta. Puhumattakaan siitä, että tässä mielestäni jätetään eniten tukea tarvitsevat oppilaat heitteille. No nyt se on sanottu. Olen todella huolissani siitä, miten päätöksenteko tapahtuu ainoastaan taloudellisin perustein näin herkässä ja tärkeässä asiassa.

Turun Sanomat muutti otsikon muotoon "Jättilukiohanke vie paljon enemmän kuin tuo", kun alkuperäinen otsikkomme oli "Suurlukiohanke estettävä". Lisäksi Takkisen luottamustoimi ja puolue sekä minun kaikki tietoni jäivät nettiversiosta pois. Mutta tässä alla siis mielipiteemme.

****

Turun Sanomat uutisoi (17.10.) tekeillä olevasta kouluverkkoselvityksestä. Turkuun suunnitellaan Kampus-hanketta, jossa Kupittaalle rakennettavaan kompleksiin kerättäisiin Turun ammattikorkeakoulun toiminta.
Lukiot keskitettäisiin Sepänkadulle. Suunnitelman mukaan viimeinen lähiölukio poistuisi Runosmäestä, jos Turun Lyseon lukio muuttaisi keskustaan. Mielestämme on tärkeää, että lähikouluperiaate toteutuu Turussa myös lukiotasolla.

Hanke on valmisteluvaiheessa, tilajärjestelyjä voisi tapahtua vasta 2018. Alkavalla valtuustokaudella tehdään siis merkittäviä ratkaisuja turkulaisten lukiolaisnuorten elämässä. Mielestämme tässä vaiheessa onkin oikea hetki suunnitelman tarkasteluun.

Niko Aaltonen, Juha Kettunen ja Sanni Rostedt kirjoittivat Turun Sanomissa (4.10.), miten koulukeskittymät toteutuessaan parantaisivat merkittävästi oppimisympäristöjä. Heidän mukaansa näin myös koulutuksen laatu ja kustannustehokkuus paranisivat. Rakenteellisen kehittämisen seuraava luonteva vaihe on kirjoittajien näkemyksen mukaan Turussa hajallaan olevien toimintojen keskittäminen kustannustehokkaisiin kokonaisuuksiin.

Psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvisen mielestä koulun koko on yksi merkittävä syrjäytymisen tekijä. Hän lisää, että suurissa lukioissa opiskelijoiden opinnot viivästyvät enemmän kuin pienissä kouluissa.
Tämä on maalaisjärjellä ajatellen ihan selvä asia; oppilas hukkuu helposti isoon massaan jättikouluissa eikä opettajilla tai muilla aikuisilla ole aikaa tukea yksittäisiä, ehkä erityistä tukea tarvitsevia oppilaita. Mielestämme lukioiden keskittäminen lisää nuorten pahoinvointia ja on syrjäyttävä tekijä.

Yhteisöllisyys häviää suurlukioiden myötä. Tätä pelkäsi myös Turun Sanomien jutussa haastateltu lukiolainen. Riittävän pieniä lähiölukioita säilyttämällä ja opiskelijaryhmiä pienentämällä ehkäisemme ongelmia jo ennalta.
Lähikouluperiaatteen toteutuminen pitää Turussa turvata. Tämä on myös työllisyyskysymys: minne työllistyvät Turussa opiskelevat opettajat, jos kouluja keskitetään entisestään?

Lukiokoulutuksen laatu turvataan mielestämme parhaiten lähikouluilla ja pedagogisesti järkevien ryhmäkokojen kautta. Tämähän on kaikkien koulututkimustenkin tulos. Kustannustehokkuusajattelu ei sovi koulumaailmaan, kaikki tulevaisuuden ratkaisut tulee toteuttaa kasvavien nuorten tarpeet ymmärtäen.

Päivi Takkinen, lukio- ja ammattilautakunnan jäsen (vas.)

Eva-Liisa Raekallio, lukio- ja ammattilautakunnan varajäsen (vas.)