Hyvää alkanutta vuotta 2023!

Kiitos!

Kiitos kaikille äänestäjille, minulla alkaa vuodenvaihteessa yhdeksäs vuosi Varsinais-Suomen Vasemmistoliiton piirihallituksessa. Teidän ansiostanne työni voi jatkua. 

Ensi vuosi tulee olemaan eduskuntavaalivuosi, piirikokous asettikin tänään lisää ehdokkaita ja lista on täysi. Olen kiinnostunut myös maailmanpolitiikasta, ja seuraan mm. Yhdysvaltain valmistautumista marraskuun välivaaleihin, jossa kongressin ykköspuolue aika todennäköisesti muuttuu. 

Esim. Georgian senaattorin paikasta käydään kovaa kamppailua, vastakkain ovat republikaanien Herschel Walker ja demokraattien Rafael Warnock. Walkerin tausta huippu- urheilijana on seikka, johon monet luottavat. Entinen presidentti Barack Obama teki  äskettäin Warnockin puolesta kampanjoidessaan varsin osuvan ja ajatuksia herättävän vertauksen. Obaman mukaan Walkerin taidot pelikentällä ovat kiistattomat, mutta tekeekö se hänestä pätevän päättämään yhteisistä asioista. Obama kysyi, valittaisiinko Walker lentämään konetta, jos varsinainen lentäjä olisi estynyt. Tai valittaisiinko hänet kirurgiksi, jos jonkun pitäisi leikkaus suorittaa. 

Aivan, senaattorit päättävät todella tärkeistä asioista, ja tekevät hyvin vastuullista työtä. Miten sen työn vastuullisuus eroaa vaikka lentäjän tai kirurgin työstä. Ajatuksia herättävää myös meikäläisiä eduskuntavaaleja ajatellen.

Eduskunta hyväksyi tänään uuden aborttilain äänin 125-41. 

https://www.is.fi/politiikka/art-2000009160306.html

Tämä on valtavan suuri harppaus naisten oikeuksien parantamiseksi!! Niin hieno juttu. Seuraavaksi pitää saada pois tuo vaatimus yhden lääkärin myönteisestä lausunnosta, ja selkeä aborttioikeus myös myöhemmille viikoille. Tämän muutoksen jälkeenkin 12 viikon jälkeen raskaudenkeskeytystä hakeva joutuu perustelemaan sitä. Valta asiassa pitää olla naisella itsellään, lääkärin lupaa ei tarvita. Lääkäri hoitakoon leiviskänsä, johon ei kuulu oman ideologian tyrkyttäminen.

 Hallituksessa kompastellaan ilmastovastuullisen ruokapolitiikan kanssa.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009154311.html

Alustin Vipun ilmastovastuullista ruokapolitiikkaa peräänkuuluttavassa seminaarissa reilu kymmenen vuotta sitten, alustus löytyi onneksi tästä blogista! Ensi keväänä tulee myös kymmenen vuotta Vipun ensimmäisestä vegekurssista, olen alusta asti vastannut niistä. Tässä kuva kurssista ja alustus.

"Turun ilmastoystävällinen ruokapolitiikka-broileria ja kalkkunaa" 

Viherpunainen vasemmisto ry järjesti tämän seminaarin, koska yksi tavoitteistamme tulevalla vaalikaudella on edistää monipuolista kasvis- ja lähiruokaa Turun kaupungin organisaatioiden hankinnoissa. Tahdomme painottaa luomua ja reilua kauppaa, ja tuoda ne juhlapöydistä turkulaisten arkeen. 

Meidän on Turussa kannettava eettinen ja sosiaalinen vastuu niin paikallisella kuin globaalilla tasolla. Arkiset valinnat ovat niin arkipäiväisiä, ettei niiden merkitystä aina huomata. Olen itse toiminut ylioppilaskuntapolitiikassa puhuen kasvis- luomu- ja lähiruoan puolesta. Minulla on kokemusta hankintaketjusta ja yleensäkin siitä, miten eettiset valinnat voivat olla kiven takana. Aluksi voitaisiin sanoa pari sanaa Turun päiväkotien ja koulujen ilmastoystävällisestä viikosta, jota vietettiin 10.-14.9.

Ilmastoystävällinen ruoka on Turun näkemyksen mukaan sitä, että korvataan naudanliha siipikarjanlihalla. On totta, että naudanliha on ympäristövaikutuksiltaan broilerin- ja kalkkunanlihaa raskaampaa, rahdataanhan esim. Suomeenkin lihaa Etelä-Amerikan massiivisilta karjaplantaaseilta tuhlaten energiaa. Puhumattakaan siitä, paljonko luonnonvaroja itse naudanlihantuotanto kuluttaa. Esim. ennustetaan, että vesipula tulee vaikeuttamaan ja lopettamaan lihantuotannon vähitellen. Ruokatalouden perustasta olisi siis tärkeää huolehtia jo nyt ja ruokatalous rakennettava kunnissa kasvis- lähi- ja luomuruoan pohjalle. 

Turun kaupungin kouluissa on kasvisruokapäivä joka viikko sekä yläkouluissa ja lukioissa kasvisvaihtoehto on tarjolla päivittäin. Tämä on hyvä alku toki, mutta tällaisenaan kasvis jääkin pelkäksi vaihtoehdoksi. Kasvisruokaa tulee lisätä tuntuvasti kaikissa Turun ylläpitämissä ruokaloissa niin, ettei liha olisi aina ykkönen ja normi, josta poiketaan.

Todellinen ilmastoystävällisyys toteutetaan pelkällä kasvis- ja lähiruoalla ja vaihtamalla tehotuotettu liha luomuksi. Nythän käytännössä ilmastoystävällisellä viikolla vaihdettiin yksi tehotuotettu liha toiseen.

Mitkä sitten ovat luomulihan ja tavanomaisesti tuotetun lihan ympäristövaikutusten erot? Sianlihan kohdalla asiaa on selvitetty varsin paljon; saksalainen kuluttajajärjestö Foodwatch toteutti vuonna 2004 tutkimuksen, jossa selvitettiin porsaanleikkeen todellista hintaa. Selvisi, etteivät tavallisen lihantuotannon korkeat ympäristöhaitat näy tuotteen hinnassa. Luomusian kasvatus sen sijaan tarvitsee 25% vähemmän energiaa, ja tuottaa vain 25% tavallisen tuotannon päästöistä ja on silti helposti kalliimpaa.

Saksassa luomu on miljardiluokan bisnestä, ja luomua ostetaankin eniten juuri tavallisista ruokakaupoista. Alkuvaiheessa luomun ja tavanomaisen lihan hintaero oli Saksassakin 90 prosenttia, mutta luomutuotteiden osuuden kasvettua 10 prosenttiin, oli hintaero enää 20 prosenttia. Kaava on siis selvä; kysyntä laskee hintaa. Suomessakin jatkuva vetoaminen luomun kalleuteen loppuu, kun tarjonta kasvaa. Jotta se voisi kasvaa, on valtion tuettava luomutuotantoa.

Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi lisätä luomutuotantoa vuoteen 2020 mennessä niin, että tuolloin vähintään 20 prosenttia peltoalasta olisi luomua. Tällä hetkellä kehitys näyttää lupaavalta; luomutuotanto lisääntyy maassamme nopeammin kuin koskaan 2000-luvulla, ja tänä vuonna jo 365 tilaa on liittynyt maataloustuotannon luomuvalvontaan. Sukupolvenvaihdos tilalla tietää usein sitä, että tilanjatkajat siirtävät kerralla sekä pellot että eläimet luomuksi.

Missä siis vika, kun kuntien hankinnat itsepäisesti ylläpitävät tehotuotantoa. Hankintalain mahdollisuudet kestävän ruokapolitiikan osalta pitää tässä selvittää. Kaikki julkisyhteisön hankinnat pitää toteuttaa oman organisaation ulkopuolelta. Tämä ei salli nopeasti miellettynä oman alueen talouden ja työllisyyden korostamista. Kuitenkin positiivista on se, että hankintalain mukaista on huomioida toimitusketjun lyhyys silloin, kun ketjulla on vaikutusta hankintaketjun laatuun ja ympäristövaikutuksiin. Tältä pohjalta siis eettisesti kestävät hankinnat ovat täysin mahdollisia.

Portaat Luomuun-ohjelmaa on pidetty ratkaisuna lisätä luomutuotteiden määrää ammattikeittiöiden tarjonnassa. Kullakin portaalla käytetään lisääntyvästi luomutuotteita, ensimmäisellä yhtä luomutuotetta kahdesti viikossa. Keittiöt etenevät ohjelmassa omaan tahtiinsa, ja tämä onkin sen suurimpia heikkouksia. Kun ei ole tehokkaita kannustimia lisätä luomutuotteiden käyttöä ripeästi, jämähdetään helposti alimmille portaille. Näin kävi Turun yliopiston ylioppilaskunnan kampusruokalayritys Unicassakin, jonka muistan hyvin ajaltani ravintolavaliokunnan puheenjohtajana. Eteneminen luomuportailla oli tuskaisan hidasta, ja tuntuikin, että ohjelmaan oli lähdetty mukaan lähinnä imagosyistä. 

Turun kaupungin ruokaloiden tarjonnasta vastaava Katerinki Oy on tällä hetkellä Portaat Luomuun- ohjelman ensimmäisellä portaalla. On mielestäni ensiarvoisen tärkeää, ettei luotettaisi liikaa ammattikeittiöiden omaan tahtiin lisätä luomua vaan etenemistä tarkkailtaisiin, ja tarpeen tullen organisoitaisiin todella toimiva ratkaisu luomutuotteiden lisäämiseen lautasella. 

Miksi sitten Viherpunainen vasemmisto painottaa niin vahvasti kasvis- lähi- ja luomuruoan lisäämistä? Ympäristöystävälliset ruokavalinnat todella hillitsevät ilmastonmuutosta. Esimerkiksi lähiruoan suosiminen pienentää ruoan hiilijalanjälkeä, ja myös parantaa suomalaisten elintarviketyöläisten työllisyyttä. Arkisilla toimilla ja ratkaisuilla on kiire. Esimerkiksi Pohjoisella Jäämerellä on lämpötila noussut kaksi kertaa yleistä kehitystä nopeammin. Merijään laajuutta alueeella on mitattu satelliitein vuodesta 1979 lähtien, ja viimeisten 10 vuoden aikana jää on ohentunut -2,02 miljoonaa neliökilometriä, kun aiempi tahti oli -0,86 miljoonaa neliökilometriä vuosikymmenessä. Merijää sulaa nyt siis kaksi kertaa aiempaa nopeammin.

Meritutkija Wieslaw Maslowski totesi Turun Sanomissa jokin aika sitten, että jään sulaminen nostaa merenpintaa, ja lisää äärimmäisiä sääilmiöitä. Ne ovatkin kaksinkertaistuneet 20 vuodessa, ja 70 prosenttia niistä liittyy ilmastoon. Todella hälyttävä esimerkki ilmastonmuutoksen seurauksista löytyy esimerkiksi Tyyneltä valtamereltä, jossa useat pienet saarivaltiot ovat neuvotelleet Australian ja Uuden-Seelannin kanssa väestönsä evakuoinnista silloin, kun saarilla ei enää merenpinnan nousun ja äärimmäisten sääilmiöiden vuoksi voi elää. 

Sadat miljoonat ihmiset voivat tulevaisuudessa joutua pakenemaan ilmastonmuutoksen seurauksia, kuten luonnonkatastrofeja, aavikoitumista ja merenpinnan nousua. Ilmastopakolaisia on etenkin kehitysmaissa, joihin ilmastomuutos muutenkin iskee kovimmin ja jotka ovat varautuneet siirtolaisten virtaan huonoimmin. On siis selvää, että arkisetkin valinnat on nostettava nille kuuluvaan arvoon, ja Turunkin on nyt lähdettävä kestävän ruokapolitiikan tielle. Hankintaketju on avattava, ja varmistettava että kestävä kehitys toteutuu ruokavalintojen kautta.

Ekologisesti ja sosiaalisesti kestävien ruokavalintojen tekeminen ei ole aina helppoa, rakenteet ja asenteet voivat olla esteenä. Ravintolavaliokunnasta muistan itse montakin esimerkkiä tästä. Vuonna 2009 toteutimme "Oletko ilmastosyöppö"- julistekampanjan yliopistolla yhdessä ympäristövaliokunnan kanssa, ehkä sinäkin olet sellaisen nähnyt jollain ilmoitustaululla. Vielä ainakin Educariumin kirjaston aulasta sellainen taitaa löytyä! Emme kuitenkaan saaneet viedä julisteita ravintoloihin, perusteluna oli " asiakkaat tarvitsevat rauhallisen ruokailuhetken". Kampanjamme näkyi lopulta kuitenkin pöytäständeissä.

Samantyyppistä argumentaatiota kuulin silloinkin, kun kuulin vegaanikavereilta, miten hankalaa on aina odottaa omaa annosta kauan ja erikseen, tai miten vegaanilevite pitää erikseen pyytää suunnilleen tiskin alta. Koska mielestäni ei ollut järkeä tilata erikseen useita levitteitä, ehdotin että säästettäisiin rahaa tilaamalla ainoastaan vegaaneille käyvää, eläinproteiinitonta levitettä kaikille. Idea ei saanut tuulta alleen, vastauksena oli suunnilleen se, että vegaaninen levite maistuu pahalta. 

Minusta ruokavalinnoissa pitää aina ottaa huomioon kokonaisuus, on todella keskenkasvuista perustella makuasioilla eettisen vaihtoehdon vastustamista. Nyttemmin kasvisruokatarjonta on Unicalla parantunut. Tarjottavan ruoan kasvis- luomu- jä lähiruokaosuutta on kuitenkin jatkuvasti lisättävä ja kehitettävä, ja vegaanit otettava kaiken aikaa huomioon samanarvoisina maksavina asiakkaina kuin muutkin. 

Ja muutama sananen vielä reilusta kaupasta, kun täälläkin on tarjolla reilua luomukahvia. Viherpunaisen vasemmiston näkemyksen mukaan reilu kauppa tulee tuoda turkulaisten juhlapöydistä arkipäivään. Vain siten viljelijät todella hyötyvät itse työnsä tuloksista. Reilu kauppa todella muuttaa viljelijöiden elämää, toteaa myös Karibialla asuva banaaninviljelijä Cornelius Lynch Helsingin Sanomien haastattelussa jokunen vuosi takaperin. Artikkeli on ollut jääkaappini ovessa siitä lähtien. Lynch sanoo myös, että reilu kauppa takaa edes jonkinlaisen tulon, ja että viljelijät voivat päättää itse enemmän asioistaan. Reilu kauppa kaikkiaan vahvistaa tuottajien omaa toimijuutta; Lynch toimii itse St. Lucian reilun kaupan järjestön johtajana. 

Italiassa, Roomassa tavarantoimittajien on ollut pakko toimittaa reilun kaupan banaania jokaiselle koululaiselle vähintään kerran viikossa. Reilun kaupan tuotteet onkin otettava myös Turussa kaupungin ruokatarjontaan, ja valikoimaa lisättävä ja monipuolistettava.

Viherpunainen vasemmisto haluaa muistuttaa, että jokainen voi ja jokaisen pitää Turussa vaikuttaa ekologisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta ja hillitä ilmastonmuutosta, ja sen voi tehdä ihan joka päivä valitsemalla kasvisruokaa, suosimalla lähi- ja luomuruokaa, sekä käyttämällä reilun kaupan tuotteita. Turun ruokapolitiikka on saatava todella ilmastoystävälliseksi!

Eduskunnassa äänestettiin kiireellisenä potilasturvalaista. Yhtä kiireellisesti pitäisi päättää hoitajien kunnollisista palkoista ja lisäkäsien palkkaamisesta hoitojonoja ja työntekijöiden uupumusta helpottamaan. Olen ollut sitä mieltä kyllä jo pitkään, noita olin listannut aluevaalitavoitteisiinkin. Eduskunnassa säädetään lait, jotka velvoittavat työnantajiakin. Velanotto ei ole kestävä ratkaisu tässäkään kohtaa, vaan yhteiskunnan rahakirstun täyttämisestä tulisi huolehtia mm. varakkaimpien verotusta reilusti kiristämällä, ja huolehtimalla rahat oikeaan osoitteeseen.

Olen mukana uudessa Vasen Suunta- lehdessä!

Jos teksti menee kuvassa liian pieneksi präntiksi, juttu tässä alla. Esim. se on huomionarvoista, että viimeaikaisten TVTn vuokra-asuntomyyntien taustalla ovat kaupunginvaltuuston budjettilinjaukset. Viime kaudella Riikka Oksanen esitti myyntitavoitteista luopumista, joka oli alunalkaen osa Vasemmistoliiton budjettitavoitteita. Se kuitenkin jäi pois lopullisista tavoitteista ja myyntitavoitteista luopumista kannatti lopulta neljä valtuutettua, Oksasen lisäksi Johannes Yrttiaho, Elina Sandelin ja Alpo Lähteenmäki.

Asunnottomia muistetaan vain asunnottomien yönä

Asunnottomien yötä vietetään taas lokakuun 17. päivä. Turun vuokrataso jatkaa samaan aikaan nousuaan. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat nousivat jo loka-joulukuussa 2021 nopeimmin Turussa ja Tampereella, ja tilanne jatkuu vaikeana. Vapaarahoitteisuus tarkoittaa sitä, että vuokrat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan mukaan. Tämä kertoo ongelman rakenteellisuudesta. Maailmanpolitiikan mullistusten myötä nousevat elinkustannukset osuvat kipeimmin pienituloisimpiin, joille kaupungin omat vuokra-asunnot ovat usein ainoa vaihtoehto.

Koko Suomen tasolla tärkeimpiä ja kiireellisimpiä toimia vuokrien alentamiseen olisi vuokrasääntelyn palauttaminen, ja yksityisillä, vapaarahoitteisilla vuokramarkkinoilla rehottavan villin lännen kitkeminen. Kunnallispolitiikan kautta vuokria voidaan samaan tapaan laskea rakenteellisesti, paikallistasolla. Tähän on montakin keinoa. 

Kunnallisten vuokra-asuntojen rakentaminen laskee asumisen hintaa lisäämällä asuntotarjontaa. Kaavoitettavasta vuokra-asuntotuotannosta pitää vähintään 30 prosenttia olla kunnallista, ja vuokratasoa on laskettava välittömästi vähintään 10 prosenttia. Näin helpotettaisiin paitsi vähävaraisten asemaa, myös mahdollistettaisiin asunnottomuuden kitkemistä.

Kaupungilla on mahdollisuus olla vuokra-asuntomarkkinoilla kokoava ja markkinoita vakauttava toimija, Turun kaupungilla pitääkin olla riittävästi edullisia vuokra-asuntoja eri puolilla kaupunkia. Kaupungin omistajapolitiikassa on kuitenkin vastikään linjattu, ettei vuokra-asuntojen myyntiä sinänsä vastusteta. Kun kaupunginvaltuustossa viime kaudella esitettiin TVTn myyntitavoitteesta luopumista, sitä kannatti vain neljä valtuutettua. Kaupungin vuokra-asuntoja myydäänkin nopeaan tahtiin. Kaupungin tehtävä on kuitenkin varmistaa, ettei kukaan joutuisi asunnottomaksi. Omien vuokra-asuntojen määrää onkin lisättävä, ja niiden myynti lopetettava heti.

Asuntopolitiikan painoarvo kasvaa entisestäänkin nyt, kun elinkustannukset karkaavat käsistä. Vuokralla asuvien elämää tulisi helpottaa nykyisen kurittamisen sijaan. Ansiotulokehitys, sekä eri tukimuotojen kuten opintotuen ja eläkkeen taso pitäisi huomioida vuokratasossa. Mitä vähemmän on varaa maksaa vuokraa, sitä enemmän pitäisi saada tukea. Tähän voisi helposti vaikuttaa veropolitiikalla. Hallitusohjelmaan on kirjattu kunnianhimoinen tavoite poistaa asunnottomuus Suomesta vuoteen 2027 mennessä. Varoja reiluun asuntopolitiikkaan kyllä on, kyse on poliittisesta tahdosta, myös Turussa.

 Kupittaan siirtolapuutarhassa 25.8.2022

Eija Meriluoto ja Vipun pj Eva-Liisa

Tämäkin, perhospuutarhan alue on kaikille vapaata tilaa

Tämän, alkuperäisessä kunnossa olevan mökin rakentaminen alkoi v. 1934

Elämäntyönsä puutarhan hyväksi tehneen museologi Sirkku Pihlmanin eläkepuu

Suojeltu, lähes satavuotias kataja

Etualalla mm. Turun kaupungin varavaltuutettu, kaavoituskonkari Riikka Oksanen