En yllättynyt lakialoitteen kaatumisesta lakivaliokunnassa. Mutta yllätyin erittäin positiivisesti siitä, että homma meni niinkin tiukille, 8-9. Tämä kertoo kuitenkin siitä, että asiat ovat edistymässä. Samalla myös siitä, että muutoksen tahti on äärimmäisen hidas.
Valoa kuitenkin on tunnelin päässä myös siltä pohjalta, että kansalaisaloitteen keräämiseen on jo valmistauduttu. Itsekin olen saanut asiaa koskevan viestin jollain listalla. Hiphei, kyllä tämä vielä hoidetaan kotia.
keskiviikko 27. helmikuuta 2013
tiistai 26. helmikuuta 2013
Tänään keskiviikkona on historiallinen päivä, kun samaa sukupuolta olevien avioliitto- ja adoptio-oikeus on lakivaliokunnan hampaissa. Hampaissa siksi, että perustuen Ylen vuoden 2011 vaalikoneen vastauksiin, n. 40 prosenttia valiokunnan jäsenistä vastustaa lakia, n. 60 prosenttia kannattaa.
Valiokunta on todellisessa vaa'ankieliasemassa; mikäli se hylkää lakialoitteen, se raukeaa. Suomalainen yhteiskunta siis on juuri ratkaisemassa, ymmärtääkö se lapsen parhaan kapeasti vai ei. Viittaan tällä siihen, miten todella monella suomalaisella tuntuu edelleen olevan vakaa käsitys, että lapsi on onnellisin ns. "ydinperheessä", kumpaakin sukupuolta olevan vanhemman kanssa.
On itse asiassa hyvin erikoista, miten tällainen käsitys on voinut elää niin sitkeästi, vaikka ei lapsen onnellisuutta ole koskaan taannut isän ja äidin ydinperhe sinänsä. Suomi on nimenomaan ydinperheväkivallan luvattu maa.
Ainoa varmasti paras ratkaisu lapselle on rakastava perhe, joka voi koostua yhdestä isovanhemmasta tai kahdesta samaa sukupuolta olevasta vanhemmasta. Rakastava ja turvallinen aikuinen tai useampia, on se kaikkein tärkein asia lapselle.
Valiokunta on todellisessa vaa'ankieliasemassa; mikäli se hylkää lakialoitteen, se raukeaa. Suomalainen yhteiskunta siis on juuri ratkaisemassa, ymmärtääkö se lapsen parhaan kapeasti vai ei. Viittaan tällä siihen, miten todella monella suomalaisella tuntuu edelleen olevan vakaa käsitys, että lapsi on onnellisin ns. "ydinperheessä", kumpaakin sukupuolta olevan vanhemman kanssa.
On itse asiassa hyvin erikoista, miten tällainen käsitys on voinut elää niin sitkeästi, vaikka ei lapsen onnellisuutta ole koskaan taannut isän ja äidin ydinperhe sinänsä. Suomi on nimenomaan ydinperheväkivallan luvattu maa.
Ainoa varmasti paras ratkaisu lapselle on rakastava perhe, joka voi koostua yhdestä isovanhemmasta tai kahdesta samaa sukupuolta olevasta vanhemmasta. Rakastava ja turvallinen aikuinen tai useampia, on se kaikkein tärkein asia lapselle.
Tässä alla eilen medialle lähtenyt tiedotteemme. Tämä on enimmäkseen omaa käsialaani, tällä kertaa sain hieman enemmän apuja viime kertaiseen verrattuna :)
****
TIEDOTE
Julkaisuvapaa 26.2.2013
Turun kaupunginvaltuuston hyväksymässä kaupungin ilmasto- ja ympäristöohjelmassa vuosille 2009-2013 on linjattu, että Turku siirtyy omassa sähkönhankinnassaan kokonaan uusiutuvista energialähteistä tuotettuun sähköön 1.1.2013 alkaen.
Usean kunnan omat energiayhtiöt ovat mukana Pyhäjoelle ydinvoimaa suunnittelevassa Fennovoima Oy:ssa, myös Turku Energia. Osakkailta odotetaan kultakin miljoonien satsauksia, mutta tällä hetkellä monet osakkaat ovat vetäytyneet hankkeesta.
Viherpunainen vasemmisto ry:n näkemyksen mukaan tilanne Pyhäjoen ydinvoimalahankkeen suhteen on nyt muuttunut radikaalisti, kun Fennovoima hakee uutta yhteistyökumppania ja itse yhtiön valtioneuvostolta saama periaatepäätös ydinvoimalan rakentamiseen on hallituksessakin vastatuulessa. Olkiluodon kolmannen tuotantoyksikön valmistumisaikataulu on myös jälleen kerran venynyt.
Kuntien energiayhtiöiden ja - liikelaitosten varojen kiinnittäminen vähintään kahdeksikymmeneksi vuodeksi monin tavoin epävarmaan hankkeeseen on kuntalaisten etujen vastaista.
Vasemmistoliiton ympäristötyöryhmä ehdottaa, että Vasemmistoliiton kunnanvaltuutetut tekevät omissa kunnissaan kunnallisaloitteen Fennovoiman osakkuudesta luopumisesta.
Viherpunainen vasemmisto ry kannattaa lämpimästi kunnallisaloitetta Turussa ja tulee tekemään väsymättä työtä sen eteen. Tulevaisuuden energiaratkaisut tehdään jo tänään. Vuoteen 2050 mennessä Suomessa pystytään tuottamaan tarvittava energia pääsääntöisesti uusiutuvilla energialähteillä ja leikkaamaan ilmastopäästöjä 93% vuoden 1990 tasoon verrattuna.
Viherpunainen vasemmisto ry katsoo, että Turun on aika noudattaa omaa linjaustaan; on tullut aika panostaa uusiutuviin, turvallisiin ja varmoihin energialähteisiin. Samalla on aika luopua vaarallisista ja vastuuttomista energiamuodoista.
****
Tämä päivä (tai siis eilinen), oli tiedotteen eteenpäinlähettämistä, pakkaamista, junamatkustamista ja työntekoa. Niitä päiviä, joina ehtii istahtaa ja rauhoittua vasta seuraavan päivän puolella.
Kerkesin kuitenkin käydä syömässä Unicafessa Kaivopihalla. Se on aina, tänäänkin varsin ristiriitainen kokemus. Tavallaan on mahtavaa että vegaanilevite on samalla tavalla esillä muiden levitteiden tapaan, mutta täsmälleen sama asia ottaa aivoon koska kontrasti Unicaan sitten taas on niin raju.
Ja siinä missä Unicafe korostaa opiskelijoiden asemaa "asiakasomistajina", Unica kuuntelee opiskelijoita vasta pitkällisten vääntöjen jälkeen. No joo, enhän toki tiedä millaiset väännöt täällä Hesassa on käyty. Mutta on se kumminkin ihan kuin ulkomailla kävisi ku Unicafella syö :D Mutta on se kotimaakin siis kansainvälistymässä...
Täällä Hesassa sitä yllättävän usein törmää turkulaisiin tuttuihin, niin eilenkin. Näin kaverin feissausajoilta, joka opiskelee Hesassa mutta asuu Turussa. Harmittaa kun jälkikäteen ajatellen ois ollu kiva säätää vaikka jotain kaljallelähdöstä mutta piti kiitää salamana taas seuraavaan paikkaan. Nää on niin näitä. Miksei saa asioita aikaan silloin kun niiden aika on.
****
TIEDOTE
Julkaisuvapaa 26.2.2013
Turun kaupunginvaltuuston hyväksymässä kaupungin ilmasto- ja ympäristöohjelmassa vuosille 2009-2013 on linjattu, että Turku siirtyy omassa sähkönhankinnassaan kokonaan uusiutuvista energialähteistä tuotettuun sähköön 1.1.2013 alkaen.
Usean kunnan omat energiayhtiöt ovat mukana Pyhäjoelle ydinvoimaa suunnittelevassa Fennovoima Oy:ssa, myös Turku Energia. Osakkailta odotetaan kultakin miljoonien satsauksia, mutta tällä hetkellä monet osakkaat ovat vetäytyneet hankkeesta.
Viherpunainen vasemmisto ry:n näkemyksen mukaan tilanne Pyhäjoen ydinvoimalahankkeen suhteen on nyt muuttunut radikaalisti, kun Fennovoima hakee uutta yhteistyökumppania ja itse yhtiön valtioneuvostolta saama periaatepäätös ydinvoimalan rakentamiseen on hallituksessakin vastatuulessa. Olkiluodon kolmannen tuotantoyksikön valmistumisaikataulu on myös jälleen kerran venynyt.
Kuntien energiayhtiöiden ja - liikelaitosten varojen kiinnittäminen vähintään kahdeksikymmeneksi vuodeksi monin tavoin epävarmaan hankkeeseen on kuntalaisten etujen vastaista.
Vasemmistoliiton ympäristötyöryhmä ehdottaa, että Vasemmistoliiton kunnanvaltuutetut tekevät omissa kunnissaan kunnallisaloitteen Fennovoiman osakkuudesta luopumisesta.
Viherpunainen vasemmisto ry kannattaa lämpimästi kunnallisaloitetta Turussa ja tulee tekemään väsymättä työtä sen eteen. Tulevaisuuden energiaratkaisut tehdään jo tänään. Vuoteen 2050 mennessä Suomessa pystytään tuottamaan tarvittava energia pääsääntöisesti uusiutuvilla energialähteillä ja leikkaamaan ilmastopäästöjä 93% vuoden 1990 tasoon verrattuna.
Viherpunainen vasemmisto ry katsoo, että Turun on aika noudattaa omaa linjaustaan; on tullut aika panostaa uusiutuviin, turvallisiin ja varmoihin energialähteisiin. Samalla on aika luopua vaarallisista ja vastuuttomista energiamuodoista.
****
Tämä päivä (tai siis eilinen), oli tiedotteen eteenpäinlähettämistä, pakkaamista, junamatkustamista ja työntekoa. Niitä päiviä, joina ehtii istahtaa ja rauhoittua vasta seuraavan päivän puolella.
Kerkesin kuitenkin käydä syömässä Unicafessa Kaivopihalla. Se on aina, tänäänkin varsin ristiriitainen kokemus. Tavallaan on mahtavaa että vegaanilevite on samalla tavalla esillä muiden levitteiden tapaan, mutta täsmälleen sama asia ottaa aivoon koska kontrasti Unicaan sitten taas on niin raju.
Ja siinä missä Unicafe korostaa opiskelijoiden asemaa "asiakasomistajina", Unica kuuntelee opiskelijoita vasta pitkällisten vääntöjen jälkeen. No joo, enhän toki tiedä millaiset väännöt täällä Hesassa on käyty. Mutta on se kumminkin ihan kuin ulkomailla kävisi ku Unicafella syö :D Mutta on se kotimaakin siis kansainvälistymässä...
Täällä Hesassa sitä yllättävän usein törmää turkulaisiin tuttuihin, niin eilenkin. Näin kaverin feissausajoilta, joka opiskelee Hesassa mutta asuu Turussa. Harmittaa kun jälkikäteen ajatellen ois ollu kiva säätää vaikka jotain kaljallelähdöstä mutta piti kiitää salamana taas seuraavaan paikkaan. Nää on niin näitä. Miksei saa asioita aikaan silloin kun niiden aika on.
maanantai 25. helmikuuta 2013
Eikö olekin hieno tämä Kulttuuriolohuoneen graafikon tekemä mainos :) Ilmoittauduin itsekin tuonne, on mukava opetella laittamaan ihan vegaanista ruokaa kun toistaiseksi on itse lähinnä kasvissyöjä. (Koitin taas vaihteeksi laittaa sitä meitin ilmastosyöppöjulkkaamme tähän myös, ei onnannut. Mutta tällä kertaa pääsin hiukan lähemmäksi syytä. Eihän sitä voi ladata tänne koska sen pitäisi olla jpg-muodossa. Eikä tiedostomuodon muutos onnaa. Äh.
Mutta joo. Minusta on upeaa, että vipu järkkää tämmöistä juuri nyt kaikenmaailman hevosenlihaskandaalien aikaan. Ja toki vielä hienompaa on, että nämäkin kurssit on suunniteltu jo aikoja sitten.
Kävin lauantaina kuuntelemassa, kun älyköt Visa Kurki ja Jari Kärkkäinen puhuivat TYY:n ympäristövaliokunnan, Animalian ja OE:n järjestämässä "Vain eläin"- seminaarissa yliopistolla. Oli mielettömän antoisa tilaisuus, kyllä kannatti mennä vaikka aamulla väsyttikin tuhottomasti.
Lauantaina myös näin jonkun nimeltämainitsemattoman iltapäivälehden otsikon "Tiedätkö mitä koululaisesi syö". Ja hieman tuli ristiriitaiset fiilikset. Toisaalta on joo hienoa että kasvavien lasten ravintoon kiinnitetään huomiota, mutta minusta meidän tulisi yhteiskunnassa toteuttaa turvallista ruokavaliota myös lapsillemme kaiken aikaa; siten ei tarvitsisi repiä otsikoita. Mutta sehän ei myisi lehtiä.
***
Ja taas on alkanut turhaakin turhempi sarja, Suomen selviytyjät. Minusta tässä on kyse mielenkiintoisesta ilmiöstä; viidakon laki sovelletaan helposti pureskeltavaan muotoon, ja ahdetaan jälleen televisiovastaanottimiin ja nettiin.
Olen usein ennenkin miettinyt, missä määrin todella voimme puhua ihmisen sivistyneisyydestä, kun niin helposti ajaudumme noudattamaan viidakon lakia yhteiskunnan tasolla ja suoraan toisiamme kohtaan. Ja taidanpa miettiä yhä. Tuntuu, että viidakon laki on ihmiselle luontaisin; vaatii todella työtä ja asioiden syvempää tiedostamista, että voisi aktiivisesti toimia sitä vastaan.
Nyt vaikuttaa siltä, että olemme hyväksyneet viidakon lain keskuuteemme yleiseksi toimintatavaksi ja viihteenmuodoksi taas vaihteeksi. Historia onneksi(?) tietää; humaanimmat virtaukset tulevat kyllä aikanaan, kuten ovat aina ennekin tulleet.
Kysymys on vain siitä, miten pitkälle annamme homman kehittyä tällä kertaa. Ja se pelottaa. Ihmisen on liian usein ennekin ollut helpoin oppia vasta suurkriisien jälkeen. Niinpä. Mikä siinä on, ettei ihmislaji ole edes sen vertaa kehittynyt että osaisi ennakoida ja torjua kriisejä ennen niiden muodostumista. Keskustelimme joskus jollain junamatkalla vasemmistolaisten tuttujeni kanssa tästä, ja joku totesi naulankantaan; yhteiskunnassa on aina tahoja, jotka hyötyvät epätasa-arvosta.
Viime keväänä vetäessäni historian pääsykoevalmennuskurssia perehdyin erityisen tarkasti 1800-luvun ja 1900-luvun alun historiaan, ja tosiaan oli valaisevaa ja myöskin hermostuttavaa huomata, miten sen aikainen yhteiskunta ei lopulta poikkea kovinkaan paljon nykyisestä. Esimerkiksi siltäkään osin, miten yhteiskunnan kahtiajaon ja lisääntyvän eriarvoistumisen aiheuttama ahdistus ja tarpeettomuuden tunne puretaan maahanmuuttajiin kun oikea kohde olisi harjoitettu politiikka.
Tuohon Survivoriin palatakseni, että tuntuu siltä, ettemme faktisesti olisi edenneet välttämättä kovinkaan pitkälle Rooman valtakunnan ajoista. Tuolloin ihmiset maksoivat päästäkseen katsomaan, kun ihmiset ja eläimet repivät toisiaan kappaleiksi areenoilla.
Nyt ihmiset maksavat päästäkseen katsomaan, kun ihmiset repivät toisensa kappaleiksi henkisesti erilaisissa tositeeveeohjelmissa ja vastaavissa. Telkkareista on tullut gladiaattoriareenoita. Jokaikiseen ohjelmaformaattiin pitää nykyään ängetä pudotuspelejä. Muistan loistavan Neil Hardwickin "Nyhjää tyhjästä" -improvisointiohjelman 1990-luvun alusta.
Se oli ihan mahtava ja olinkin tosi iloinen aluksi kuullessani Putous-ohjelmasta kun käsitin senkin liittyvän improvisointiin. Mutta, mutta. Katsoin ekan jakson enkä enää seuraavaa. En jaksa pudotuspelejä. Joku "Tanssii tähtien kanssa" noudattaa samaa linjaa.
Ihmiset tykkäävät seurata, miten julkkiksia pompotellaan. Ja jotkut murtuvat sen seurauksena, hyvä esimerkki oli Mika Myllylä. Enkä nyt väitä, että hän olisi ollut täysin syytön troppikuvioihin mutta hän ei ansainnut kohtaloaan. Hän jauhautui koneistossa.
Viidakon lailla on aina jonkin verran kannatusta yhteiskunnassa. Kovan linjan juorulehdistö palvelee samaa piirrettä ihmisluonteessa mitä aikoinaan areenahuvit. Haluaisin asettaa kyseenalaiseksi sen, miten yhä arvostamme areenalla selviytymisen korkeimmalle ihmisyydessä. Tämän ihmiselle luonteenomaisen piirteen tiedostaminen on minusta ensimmäisiä askelia muutoksen tiellä. Minusta emme ole oikeutettuja puhumaan yhteiskuntamme sivistyneisyydestä, ennenkuin tämä piirre karsiutuu pois.
maanantai 18. helmikuuta 2013
Olen oppinut suhtautumaan sanaan "kehittäminen" pelonsekaisin tuntein. Tuntuu, että se on liian usein peiteilmaisu heikentämiselle ja murentamiselle, ja jonka naamioitsemisvoimaan tunnutaan luottavan varsin yksituumaisesti.
Viimeisin osoitus tästä on opintotuen rakenteellisen kehittämisen työryhmän suunnitelmat muuttaa opintotukea lainapainotteiseksi opintojen kestäessä. Mitä muuta tämä on, kuin normiaikoja hitaammin valmistuvien rankaisemista.
Todella hienoa, että TYY on tarttunut tähän asian ansaitsemalla vakavuudella ja jopa kampanjoi esitystä vastaan. Kunpa opiskelijoiden etuja olisi aina jaksettu puolustaa samalla innolla.
Juttelin joskus tyypin kanssa, jonka mielestä ylioppilaskuntien hallituksissa istuu liian usein ihmisiä, jotka eivät todella halua ajaa jäsenistön etuja, vaan lähinnä varmistaa omia asemiaan jatkoa varten. Tämä saattaa hyvinkin pitää joskus paikkansa...diplomaattisesti ilmaistuna.
Itse olen ainakin iloinen, että tiedän tehneeni kaikkeni yliopistolakia vastaan, vaikkakin se on joskus tarkoittanut myös "säälittävien mielenosoitusten" järjestämistä, kuten eräs vihreä tuttuni on asian ilmaissut. Kyllä minusta asia on niin, että vanhana on huomattavasti mukavampi muistella menneitä, kun tietää tehneensä oikein. Kieltämättä tekisi mieli silloin piruilla ja kysyä nimenomaiselta tutulta, että mitäpä sinä teit Vanhan valtauksen aikaan. Vaihdoit vihreän samettitakkisi kuosia sinertävämpään.
Viimeisin osoitus tästä on opintotuen rakenteellisen kehittämisen työryhmän suunnitelmat muuttaa opintotukea lainapainotteiseksi opintojen kestäessä. Mitä muuta tämä on, kuin normiaikoja hitaammin valmistuvien rankaisemista.
Todella hienoa, että TYY on tarttunut tähän asian ansaitsemalla vakavuudella ja jopa kampanjoi esitystä vastaan. Kunpa opiskelijoiden etuja olisi aina jaksettu puolustaa samalla innolla.
Juttelin joskus tyypin kanssa, jonka mielestä ylioppilaskuntien hallituksissa istuu liian usein ihmisiä, jotka eivät todella halua ajaa jäsenistön etuja, vaan lähinnä varmistaa omia asemiaan jatkoa varten. Tämä saattaa hyvinkin pitää joskus paikkansa...diplomaattisesti ilmaistuna.
Itse olen ainakin iloinen, että tiedän tehneeni kaikkeni yliopistolakia vastaan, vaikkakin se on joskus tarkoittanut myös "säälittävien mielenosoitusten" järjestämistä, kuten eräs vihreä tuttuni on asian ilmaissut. Kyllä minusta asia on niin, että vanhana on huomattavasti mukavampi muistella menneitä, kun tietää tehneensä oikein. Kieltämättä tekisi mieli silloin piruilla ja kysyä nimenomaiselta tutulta, että mitäpä sinä teit Vanhan valtauksen aikaan. Vaihdoit vihreän samettitakkisi kuosia sinertävämpään.
Heh, toimii ne sähköt täällä Itä-Suomen korpimaillakin :D :D
Tuo teema yliopiston ja muun yhteiskunnan yhä tiiviimmästä liitosta, toki täysin muun yhteiskunnan ehdoilla, on viime aikoina ollut tapetilla enemmänkin. Kaikkea tässä yhteiskunnassa on alettu arvottaa koko ajan enemmän hyödyn perusteella, ja nimenomaan suoran materiaalisen hyödyn.
Tähän liittyy niin jatkuva ja kasvava huoli opiskelijoiden valmistumisaikojen hitaudesta, kuin myös yleinen kielenkäyttö. Olen toki kirjoittanut tästä teemasta monesti aiemminkin, mutta miksi väkisin vängätä ja olla kirjoittamatta aiheesta, joka kiinnostaa...No niin.
Suomen Akateemisten Naisten liiton blogipostaukseni mietityttää tämän aiheen pohjalta monella tavalla. Postauksessahan oli mm. tämä lause
"Lukukausimaksuja puolsi keväällä 2009 myös pääministeri Matti Vanhanen, joka korosti, että EU- ja ETA- maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksut auttavat todistamaan suomalaisen korkeakoulutuksen kansainvälisen kilpailukyvyn. Ainakaan toistaiseksi todistus ei ole toteutunut: SYLin ja SAMOKin 7.1. tänä vuonna julkaisema yhteinen kannanotto asiasta kertoo, "lukuvuonna 2011 - 2012 Suomessa opiskeli ainoastaan 12 maksavaa opiskelijaa."
Henkilö, jonka kanssa asioin, kysyi,
"Eikö tämä em. kehityskulku mahdollista myös tulkinnan, että suomalaiset yliopistot eivät vain ole vielä kansainvälisesti kilpailukykyisiä, koska ne eivät osaa kehittää ja/tai markkinoida itseään?)"
Tuo teema yliopiston ja muun yhteiskunnan yhä tiiviimmästä liitosta, toki täysin muun yhteiskunnan ehdoilla, on viime aikoina ollut tapetilla enemmänkin. Kaikkea tässä yhteiskunnassa on alettu arvottaa koko ajan enemmän hyödyn perusteella, ja nimenomaan suoran materiaalisen hyödyn.
Tähän liittyy niin jatkuva ja kasvava huoli opiskelijoiden valmistumisaikojen hitaudesta, kuin myös yleinen kielenkäyttö. Olen toki kirjoittanut tästä teemasta monesti aiemminkin, mutta miksi väkisin vängätä ja olla kirjoittamatta aiheesta, joka kiinnostaa...No niin.
Suomen Akateemisten Naisten liiton blogipostaukseni mietityttää tämän aiheen pohjalta monella tavalla. Postauksessahan oli mm. tämä lause
"Lukukausimaksuja puolsi keväällä 2009 myös pääministeri Matti Vanhanen, joka korosti, että EU- ja ETA- maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksut auttavat todistamaan suomalaisen korkeakoulutuksen kansainvälisen kilpailukyvyn. Ainakaan toistaiseksi todistus ei ole toteutunut: SYLin ja SAMOKin 7.1. tänä vuonna julkaisema yhteinen kannanotto asiasta kertoo, "lukuvuonna 2011 - 2012 Suomessa opiskeli ainoastaan 12 maksavaa opiskelijaa."
Henkilö, jonka kanssa asioin, kysyi,
"Eikö tämä em. kehityskulku mahdollista myös tulkinnan, että suomalaiset yliopistot eivät vain ole vielä kansainvälisesti kilpailukykyisiä, koska ne eivät osaa kehittää ja/tai markkinoida itseään?)"
Minusta on todella surullista, ettei edes akateemisesti koulutettujen ihmisten yhdistyksessä kyetä nykyisen markkinaliturgian kritiikkiin tai edes tiedostamiseen. Tuntuu, että meitä akateemisen tradition puolustajia on koko ajan vähemmän. Missä yleensä voimme olla kaltaistemme joukossa.
keskiviikko 13. helmikuuta 2013
Tämmöinen uutinen.
http://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/Uutiset/Sivut/lahiruoan-ekologiset-vaikutukset-selvityksessa.aspx
Vaikka hankkeessa on monia kannatettavia osa-alueita, minusta kyse on silti vähän samasta kuin jos selvitettäisiin, onko tuulivoima varmasti uusiutuva energianlähde.
Ylipäätään on kuitenkin hyvä, että Suomessa nyt tosiaan on herätty lähiruoka- ja luomuteemaan, siitä osoituksena tämäkin.
http://yle.fi/uutiset/mikkelin_luomuinstituutti_ryhtyy_luomukumouksen_tienraivaajaksi/6469155
Kaikkiaan pidän välttämättömänä, että lähiruoan ja luomun saatavuus paranee. Siksi uutinen luomua myyvien kivijalkakauppojen vaikeuksista on ikävä.
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/446623/Luomun+suosio+kasvaa++marketit+haukkaavat+myynnin
Suuntauksen pitäisi nimenomaan olla pois automarketeista, kohti kivijalkakauppoja. Marketit saatetaan valita myös halvempien hintojen takia, mutta hintakehitys saadaan kuntoon kun luomun tarjonta kasvaa ensin vastaamaan kysyntää ja sitten sen yli.
http://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/Uutiset/Sivut/lahiruoan-ekologiset-vaikutukset-selvityksessa.aspx
Vaikka hankkeessa on monia kannatettavia osa-alueita, minusta kyse on silti vähän samasta kuin jos selvitettäisiin, onko tuulivoima varmasti uusiutuva energianlähde.
Ylipäätään on kuitenkin hyvä, että Suomessa nyt tosiaan on herätty lähiruoka- ja luomuteemaan, siitä osoituksena tämäkin.
http://yle.fi/uutiset/mikkelin_luomuinstituutti_ryhtyy_luomukumouksen_tienraivaajaksi/6469155
Kaikkiaan pidän välttämättömänä, että lähiruoan ja luomun saatavuus paranee. Siksi uutinen luomua myyvien kivijalkakauppojen vaikeuksista on ikävä.
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/446623/Luomun+suosio+kasvaa++marketit+haukkaavat+myynnin
Suuntauksen pitäisi nimenomaan olla pois automarketeista, kohti kivijalkakauppoja. Marketit saatetaan valita myös halvempien hintojen takia, mutta hintakehitys saadaan kuntoon kun luomun tarjonta kasvaa ensin vastaamaan kysyntää ja sitten sen yli.
Tai no on kuitenkin suhteellisen ilmeistä, miksi Turun yliopisto ei ainakaan boikotoi lukukausimaksuja puffaavia puheenvuoroja. Yliopiston nykyisessä johdossa (kauheaa puhua yliopistosta yrityskielellä) kun on kannatusta maksuille...
Linja on muuttunut tässä mielessä radikaalisti, esimerkiksi edellinen rehtori oli sitä mieltä, ettei maksuja hänen aikanaan tule, koska hän itse ei olisi köyhän perheen poikana koskaan voinut opiskella kulttuurihistorian professoriksi. Niin...Mitäköhän taloustieteilijä Matti Virenin ajatuksenjuoksu tästä sanoisi, pitäisikö hän edellisen rehtorin perhettä kuitenkin rikkaana sitten.
Tähän liittyen pakko mainita, miten akateemisen maailman murros näkyy mitä pienimmissä asioissa; Turun yliopiston etusivulla pyörivässä bannerissa todetaan, miten yliopisto kouluttaa "osaajia yli rajojen: ekologisia ekonomeja, kultturelleja lääkäreitä ja yrittäjähenkisiä humanisteja".
Jos humanistisesta alasta mitään ymmärtää, niin tajuaa ettei yrittäjähenkisyys ihan tuosta vaan sovellu humanistille. Koska kysehän ei ole siitä, että yrittäjyys muuntautuisi vastaamaan humanistisen alan tarpeita, vaan että humanistit pakotetaan kapeaan kaupalliseen muottiin. Laajempi filosofinen kysymys on, miksi humanistien edes pitäisi olla yrittäjähenkisiä. Niinpä niin.
Samasta teemasta on mielestäni pitkälti kyse myös keskustelussa yliopiston ja työelämän läheisemmästä yhteydestä. Jatkuvasti ollaan huolissaan siitä, miten työelämä tuntuu olevan niiiin kaukana yliopistosta. Ja jälleen on kyse siitä, miten akateemisen maailman odotetaan mukautuvan suoraan ja soraäänittä ympäröivään maailmaan.
Minusta kun kyse on siitä, että yliopistossa tutkitaan ympäröivää maailmaa ja tuotetaan uutta tietoa myöskin siitä. Yliopisto ei tässä mielessä voi koskaan limittyä täysin muuhun yhteiskuntaan tai sen osa-alueeseen, vaan jotta tieteen objektiivisuus todella säilyisi, mielestäni yliopisto on aina ja sen täytyy olla osin muun yhteiskunnan yläpuolella.
Tavallaan yliopistolakikin meni niin helposti läpi, koska yliopiston ja akateemisen maailman ja tieteen erityisasemaa ei ole kunnioitettu tarpeeksi. Teema oli suurelle yleisölle vieras, jos vertaa vaikka samalla tavoin läpijuntattuun kuntauudistukseen (Tai no, onneksi sentään siinä on huomattavasti enemmän soraa rattaissa).
****
Henna Virkkunen vastasi aikoinaan myös yliopistolain eteenpäinviemisestä kriittiset puheenvuorot sivuuttaen. Nyt vuorossa on sitten kuntauudistus. Ja tänään aiheesta kuului lisää:
http://yle.fi/uutiset/virkkunen_kuntatalouden_synkka_tila_kannustaa_yhdistymisiin/6494315
Kuin sattumalta ministeri on unohtanut mainita, että nimenomaan kokoomuksen vuosikausia jatkunut hajauttamispolitiikka ja valtionosuuksien jatkuva heikentäminen, johon nykyinen hallitus on myöskin kokonaisuudessaan syyllistynyt, on ajanut kuntia tähän jamaan.
Keskustan kommentointi on poliittista liturgiaa ja oppositioaseman väärinkäyttöä. Kas vaan, kun kyllähän se kuitenkin on ollut nimenomaan keskustan projekti tämä kuntauudistus alunperin.
Linja on muuttunut tässä mielessä radikaalisti, esimerkiksi edellinen rehtori oli sitä mieltä, ettei maksuja hänen aikanaan tule, koska hän itse ei olisi köyhän perheen poikana koskaan voinut opiskella kulttuurihistorian professoriksi. Niin...Mitäköhän taloustieteilijä Matti Virenin ajatuksenjuoksu tästä sanoisi, pitäisikö hän edellisen rehtorin perhettä kuitenkin rikkaana sitten.
Tähän liittyen pakko mainita, miten akateemisen maailman murros näkyy mitä pienimmissä asioissa; Turun yliopiston etusivulla pyörivässä bannerissa todetaan, miten yliopisto kouluttaa "osaajia yli rajojen: ekologisia ekonomeja, kultturelleja lääkäreitä ja yrittäjähenkisiä humanisteja".
Jos humanistisesta alasta mitään ymmärtää, niin tajuaa ettei yrittäjähenkisyys ihan tuosta vaan sovellu humanistille. Koska kysehän ei ole siitä, että yrittäjyys muuntautuisi vastaamaan humanistisen alan tarpeita, vaan että humanistit pakotetaan kapeaan kaupalliseen muottiin. Laajempi filosofinen kysymys on, miksi humanistien edes pitäisi olla yrittäjähenkisiä. Niinpä niin.
Samasta teemasta on mielestäni pitkälti kyse myös keskustelussa yliopiston ja työelämän läheisemmästä yhteydestä. Jatkuvasti ollaan huolissaan siitä, miten työelämä tuntuu olevan niiiin kaukana yliopistosta. Ja jälleen on kyse siitä, miten akateemisen maailman odotetaan mukautuvan suoraan ja soraäänittä ympäröivään maailmaan.
Minusta kun kyse on siitä, että yliopistossa tutkitaan ympäröivää maailmaa ja tuotetaan uutta tietoa myöskin siitä. Yliopisto ei tässä mielessä voi koskaan limittyä täysin muuhun yhteiskuntaan tai sen osa-alueeseen, vaan jotta tieteen objektiivisuus todella säilyisi, mielestäni yliopisto on aina ja sen täytyy olla osin muun yhteiskunnan yläpuolella.
Tavallaan yliopistolakikin meni niin helposti läpi, koska yliopiston ja akateemisen maailman ja tieteen erityisasemaa ei ole kunnioitettu tarpeeksi. Teema oli suurelle yleisölle vieras, jos vertaa vaikka samalla tavoin läpijuntattuun kuntauudistukseen (Tai no, onneksi sentään siinä on huomattavasti enemmän soraa rattaissa).
****
Henna Virkkunen vastasi aikoinaan myös yliopistolain eteenpäinviemisestä kriittiset puheenvuorot sivuuttaen. Nyt vuorossa on sitten kuntauudistus. Ja tänään aiheesta kuului lisää:
http://yle.fi/uutiset/virkkunen_kuntatalouden_synkka_tila_kannustaa_yhdistymisiin/6494315
Kuin sattumalta ministeri on unohtanut mainita, että nimenomaan kokoomuksen vuosikausia jatkunut hajauttamispolitiikka ja valtionosuuksien jatkuva heikentäminen, johon nykyinen hallitus on myöskin kokonaisuudessaan syyllistynyt, on ajanut kuntia tähän jamaan.
Keskustan kommentointi on poliittista liturgiaa ja oppositioaseman väärinkäyttöä. Kas vaan, kun kyllähän se kuitenkin on ollut nimenomaan keskustan projekti tämä kuntauudistus alunperin.
tiistai 12. helmikuuta 2013
Niin ja sen verran pitää todeta että toriparkin vastaiset voimat ovat ainakin yhtä vahvoja kun sitä puolustavat, elleivät vielä paljon vahvempia. Tulemme taistelemaan loppuun asti.
Viime viikolla muuten liukastuin kolme kertaa. Jalkakäytävät lanataan niin tiukaksi massaksi ettei sillä pysy pystyssä :( Kun kävelee paljon, sen huomaa vielä selvemmin. Hiekoituksessa säästäminen tulee kalliiksi. Joku voisi ihan oikeasti laskea, mitä järkevä ja kelinmukainen hiekoittaminen maksaa, ja sitten myöskin sen, mitä liukastumiset maksavat. Hieman jomottaa polvea edelleen, taitaa olla paras käydä näyttämässä sitä asap. Jomotus ei alkanut heti, outoa.
Jollain näistä reissuista hukkasin yhden tumpun :( Kyse ei ollut taloudellisesta menetyksestä, ne olivat itse tehdyt mutta suuritöisimmät tumput kai mitä olen koskaan tehnyt, harmitti ja harmittaa mielettömästi. Kettuuntumisesta seurasi hyvääkin, tein nopsaan tahtiin uudet ja alotin villasukatkin .) Kutominen on todella mukavaa...Onneksi pyysin mummiltani ohjeet kumpiinkin ajoissa... Nyt on upeaa kun voi kutoa mummin ohjeiden, ainoiden oikeiden ohjeiden mukaan :) Tämmöinen vilukissa tarvii villaa ylleen.
Viime viikolla muuten liukastuin kolme kertaa. Jalkakäytävät lanataan niin tiukaksi massaksi ettei sillä pysy pystyssä :( Kun kävelee paljon, sen huomaa vielä selvemmin. Hiekoituksessa säästäminen tulee kalliiksi. Joku voisi ihan oikeasti laskea, mitä järkevä ja kelinmukainen hiekoittaminen maksaa, ja sitten myöskin sen, mitä liukastumiset maksavat. Hieman jomottaa polvea edelleen, taitaa olla paras käydä näyttämässä sitä asap. Jomotus ei alkanut heti, outoa.
Jollain näistä reissuista hukkasin yhden tumpun :( Kyse ei ollut taloudellisesta menetyksestä, ne olivat itse tehdyt mutta suuritöisimmät tumput kai mitä olen koskaan tehnyt, harmitti ja harmittaa mielettömästi. Kettuuntumisesta seurasi hyvääkin, tein nopsaan tahtiin uudet ja alotin villasukatkin .) Kutominen on todella mukavaa...Onneksi pyysin mummiltani ohjeet kumpiinkin ajoissa... Nyt on upeaa kun voi kutoa mummin ohjeiden, ainoiden oikeiden ohjeiden mukaan :) Tämmöinen vilukissa tarvii villaa ylleen.
Tuli sitten lähtö Hesaan perjantaina. Sillon on pakollinen koulutus töihin liittyen. Eli kurssi toteutuu kuin toteutuukin :) Se alkaa sitten tiistaina. Lauantaina on kuitenkin rakkaan ystäväni tuparit täällä Turussa joten taitaa tulla rullautumista, mutta sehän ei haittaa käytännön syistäkään, sitä vähemmän pitää tavaraa roudata jos kaks kertaa kantaa.
Lauantaina tosiaan järkätään eka vegeruokakurssi,
http://viherpunainen.blogspot.fi/2013/02/vegeruokakursseilla-parempaan-maailmaan.html
sinne en taida keretä kuitenkaan kun jäisin mielelläni koulutuksen jälkeisiin bileisiin :) Kurssista sen verran, että todella hienoa, että tällaista järkätään. Joitakin saattaa yllättää, että toisena järkkääjänä on Turun vasemmistoliiton jäsenyhdistys, kun puolueen kiinnostuksenkohteet saattavat poiketa hyvinkin paljon vegekurssien järkkäämisestä. Viittaan mm. puolueessa edelleen osin vaikuttavaan toriparkin puolustamiseen. Tämä myös määrittää puolueen julkisuuskuvaa, liiaksi.
Kokoomus sai kuin saikin vaalien jälkeen tahtonsa läpi ja Raimo Huhtasen rakennuslautakunnan varapuheenjohtajaksi. Tämä on todella valitettava fakta, mutta yhtälailla on äärimmäisen positiivinen fakta, että vipulaiset järkkäävät vegekursseja. Minusta puolueessa (ja missä tahansa) pitää olla niitä, jotka eivät aina (todellakaan) allekirjoita vallitsevia käytäntöjä tai ratkaisuja. Miten muuten asiat voisivat koskaan muuttua paremmiksi.
Sellanen pieni yksityiskohta oli mukava huomata. Kiinnitin kurssin mainoksia mm. kurssikirjaston aulan ilmotustaululle, ja huomattuani sen meidän "Oletko ilmastosyöppö"-julisteemme, pistin ihan tahallani siihen viereen :)
Hienoa, että teimme niin täysipainoista työtä julkan kanssa että se kestää kulutusta yleisellä ilmotustaululla vielä neljä vuotta painosta tulon jälkeen :D Linkkiä julkkaan en osaa laittaa, oon kuitenkin niin käsi näitten koneitten kanssa.
Minut valittiin viime torstaina kunnallistoimikunnan varaihankintajaoston puheenjohtajaksi. Voimme alkaa rakentaa järjestönnäköistä varainhankintaa :)
Lauantaina tosiaan järkätään eka vegeruokakurssi,
http://viherpunainen.blogspot.fi/2013/02/vegeruokakursseilla-parempaan-maailmaan.html
sinne en taida keretä kuitenkaan kun jäisin mielelläni koulutuksen jälkeisiin bileisiin :) Kurssista sen verran, että todella hienoa, että tällaista järkätään. Joitakin saattaa yllättää, että toisena järkkääjänä on Turun vasemmistoliiton jäsenyhdistys, kun puolueen kiinnostuksenkohteet saattavat poiketa hyvinkin paljon vegekurssien järkkäämisestä. Viittaan mm. puolueessa edelleen osin vaikuttavaan toriparkin puolustamiseen. Tämä myös määrittää puolueen julkisuuskuvaa, liiaksi.
Kokoomus sai kuin saikin vaalien jälkeen tahtonsa läpi ja Raimo Huhtasen rakennuslautakunnan varapuheenjohtajaksi. Tämä on todella valitettava fakta, mutta yhtälailla on äärimmäisen positiivinen fakta, että vipulaiset järkkäävät vegekursseja. Minusta puolueessa (ja missä tahansa) pitää olla niitä, jotka eivät aina (todellakaan) allekirjoita vallitsevia käytäntöjä tai ratkaisuja. Miten muuten asiat voisivat koskaan muuttua paremmiksi.
Sellanen pieni yksityiskohta oli mukava huomata. Kiinnitin kurssin mainoksia mm. kurssikirjaston aulan ilmotustaululle, ja huomattuani sen meidän "Oletko ilmastosyöppö"-julisteemme, pistin ihan tahallani siihen viereen :)
Hienoa, että teimme niin täysipainoista työtä julkan kanssa että se kestää kulutusta yleisellä ilmotustaululla vielä neljä vuotta painosta tulon jälkeen :D Linkkiä julkkaan en osaa laittaa, oon kuitenkin niin käsi näitten koneitten kanssa.
Minut valittiin viime torstaina kunnallistoimikunnan varaihankintajaoston puheenjohtajaksi. Voimme alkaa rakentaa järjestönnäköistä varainhankintaa :)
Ajattelin ensin, etten alkaisi selittelemään viiveestä tällä kertaa kun vaihtelu virkistää. Mutta kun olen yrittänyt tässä pariin otteeseen päivittää blogia, sivu on latautunut kovin hitaasti tai ei ollenkaan. Mitä lienee kommervenkkeja.
No niin, kävin tänään kääntymässä Fastlaskiaisessa Vartiovuorenmäellä kun halusin osallistua Polttavan kysymyksen lumiukonrakennuskilpailuun :) Ja saatiinhan me aika hieno taideteos aikaiseksi lumen hataruudesta huolimatta :) Tuli sen verran vilu kuumasta mehusta huolimatta että piti lähteä ennen voittajan julistamista.
Lumiukon rakentajia riitti karnevaalitunnelmasta huolimatta tai sen takia. Menin sinne Bryggen kautta, jossa oli jälleen herkullista kasvisruokaa. Rauhallinen ruokahetki meinasi katketa repeämiseen, kun hain kahvia. Siellä on nyt joka kerta ollut reilua kahvia, ja päätin ihan varmistaa, että tarjolla kaiketi siis on pelkkää reilua kahvia.
Noh, kassahenkilö tyynnytteli että "kyllä me keitämme myös molempia vaihtoehtoja, Juhla Mokkaakin on varmasti tarjolla". Taisi ihan parka luulla että halusin valittaa vaihtoehdottomuudesta. Eli kyllä pitää olla hereillä koko ajan, reilua kahvia ei kanntata nuolaista ennen kuin tipahtaa. Huono, joo mut pitipä sanoa.
Ja sitten...silmääni osui kirjoitus lukukausimaksuista. Kyllä niiden puolustajat nyt ovat tosiaan hereillä...Tässäpä Turun yliopiston taloustieteen professorin Matti Virenin, öh...mitä termiä nyt voisi käyttää. Ei tule mieleen mitään julkaisukelposta, joten pistän tämän vaan
http://www.talouselama.fi/Tebatti/tebatoijat/matti_viren/koyhat+maksavat+rikkaiden+ilmaisen+koulutuksen/a2168872
Ikävimpiä asioita tässä on, että linkki löytyi Turun yliopiston sivuilta!?! Minkäköhän ihmeen takia Virenille annetaan palstatilaa. Minusta kirjoitus on epälooginen perustavalla tavalla, joka kumoaa kaikki kirjoituksen jonkun mahdollisesti kuvittelemat edut.
Viren ei siis kaiketi halua, että myös pienituloisesta perheestä tulevan olisi mahdollista opiskella korkeakoulututkinto. Köyhät siis saavat hänen puolestaan jäädä köyhiksi?!? Ihan kuin akateeminen koulutus muutenkaan turvaisi automaattisesti vauraan elintason. Plääh ja plääh :(
Talouselämä rakentaa debatteja ennalta-arvattavin puheenvuoroin. No, yliopisto-opiskelu on ollut kritiikin kohteena lehdessä usein aiemminkin, Viisi vuotta sitten, helmikuussa 2008 asiaan piti puuttua itsekin. Tässä lehteen vasta muutosten kautta kelvannut mielipiteeni.
Yliopisto-opiskelijan ääni kuuluviin
>
> Talouselämässä 5/2008 Jukka Vuori kirjoittaa Puheenvuorot-
> palstalla, että lukukausimaksut tulisi saada takaisin
> korkeakouluihin viitaten Raimo Kantolan juttuun (Talouselämä
> 40/2007). Vuoren mukaan opiskelijoilta meni motivaatio
> korkeatasoiseen koulutukseen 1970-80-lukujen politiikan myötä.
> Mikäli näin todella on, miten on mahdollista, että Suomi oli mm.
> Suomen tieteen ja teknologian tietopalvelun sivuston mukaan
> kilpailukyvyltään maailman ykkönen vuosituhannen alkupuolella?
> Sitä paitsi OECD:n Education at a Glance (2005) -taulukkokirjan
> mukaan opiskelijan korkeakoulutus maksaa lukukausimaksuja
> käyttävässä Yhdysvalloissa tuplasti sen mitä Suomessa.
> Riitta Korhosen juttu Talouselämässä 5/2008 toteaa, että maisterin
> tutkinnon tavoiteaika on viisi vuotta ja että alle kuudessa
> vuodessa tutkinnon saa suoritettua vain vajaa 40 prosenttia.
> Opiskeluaikojen vuonna 2005 voimaan tulleiden rajoitusten tuloksia
> voi kuitenkin arvioida vasta sen jälkeen, kun tuona vuonna
> aloittaneet opiskelijat alkavat valmistua. Tavoiteaikaa ei ollut
> olemassakaan ennen vuotta 2005.
> Kansanedustaja Eero Lehti toteaa samassa jutussa, että jopa 100
> 000 työntekijää on poissa työmarkkinoilta elämäntapaopiskelun
> seurauksena. Mihin laskelmiin tämä tieto perustuu?
> Ainakin Minna Viuhkon opiskelijatutkimus vuodelta 2006 toteaa,
> että "58 prosenttia opiskelijoista ilmoittaa olleensa töissä
> lomien aikana. 41 prosenttia opiskelijoista on tehnyt osa-aikaista
> päivä-, ilta- ja/tai viikonlopputyötä ja 18 prosenttia
> projektiluonteista tai muuta satunnaista työtä lukukausien aikana.
> 16 prosenttia opiskelijoista on tehnyt kokoaikaista päivätyötä
> lukukausien aikana."
> Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Niklas Huotari yhtyy
> Talouselämässä 7/2008 Lehden kantaan siitä, että "lukion jälkeiset
> välivuodet ja korkeakouluopintojen venyminen ovat todellisia
> ongelmia".Itse en yliopisto-opiskelijana näe samaa ongelmaa. Olin
> lukion ja yliopiston välissä töissä, tarjoten työvoimaani Lehden
> Suomen Yrittäjien puheenjohtajana edustamille yrittäjille ja
> maksaen veroja. Käyn nytkin töissä opintojen ohessa.
> Elina Laaksonen kartoitti 2004 tutkimuksessaan yliopisto-
> opiskelijoiden lisääntynyttä psyykkistä oireilua ja siihen
> yhteydessä olevia tekijöitä: "Tärkeimmiksi psyykkistä oireilua
> selittäviksi tekijöiksi osoittautuivat sekä naisilla että miehillä
> toimeentulo ja sosiaalinen tuki." Yliopisto-opiskelijan arki on
> pikemminkin vaativaa tasapainoilua opiskelun ja työn välillä kuin
> elämäntapaopiskelua. Mielestäni olisi tärkeää keskittyä
> korkeakouluopiskelijoiden tukemiseen paljon nykyistä enemmän,
> siitä hyötyisi myös Suomen kilpailukyky.
> Eva-Liisa Raekallio
> Kasvatustieteiden ylioppilas
> Turun Vasemmisto-opiskelijat Avanti ry
*****
Kyllä näköjään aiheesta halutaan vääntää niin kauan että maksut saadaan kaikille.
No niin, kävin tänään kääntymässä Fastlaskiaisessa Vartiovuorenmäellä kun halusin osallistua Polttavan kysymyksen lumiukonrakennuskilpailuun :) Ja saatiinhan me aika hieno taideteos aikaiseksi lumen hataruudesta huolimatta :) Tuli sen verran vilu kuumasta mehusta huolimatta että piti lähteä ennen voittajan julistamista.
Lumiukon rakentajia riitti karnevaalitunnelmasta huolimatta tai sen takia. Menin sinne Bryggen kautta, jossa oli jälleen herkullista kasvisruokaa. Rauhallinen ruokahetki meinasi katketa repeämiseen, kun hain kahvia. Siellä on nyt joka kerta ollut reilua kahvia, ja päätin ihan varmistaa, että tarjolla kaiketi siis on pelkkää reilua kahvia.
Noh, kassahenkilö tyynnytteli että "kyllä me keitämme myös molempia vaihtoehtoja, Juhla Mokkaakin on varmasti tarjolla". Taisi ihan parka luulla että halusin valittaa vaihtoehdottomuudesta. Eli kyllä pitää olla hereillä koko ajan, reilua kahvia ei kanntata nuolaista ennen kuin tipahtaa. Huono, joo mut pitipä sanoa.
Ja sitten...silmääni osui kirjoitus lukukausimaksuista. Kyllä niiden puolustajat nyt ovat tosiaan hereillä...Tässäpä Turun yliopiston taloustieteen professorin Matti Virenin, öh...mitä termiä nyt voisi käyttää. Ei tule mieleen mitään julkaisukelposta, joten pistän tämän vaan
http://www.talouselama.fi/Tebatti/tebatoijat/matti_viren/koyhat+maksavat+rikkaiden+ilmaisen+koulutuksen/a2168872
Ikävimpiä asioita tässä on, että linkki löytyi Turun yliopiston sivuilta!?! Minkäköhän ihmeen takia Virenille annetaan palstatilaa. Minusta kirjoitus on epälooginen perustavalla tavalla, joka kumoaa kaikki kirjoituksen jonkun mahdollisesti kuvittelemat edut.
Viren ei siis kaiketi halua, että myös pienituloisesta perheestä tulevan olisi mahdollista opiskella korkeakoulututkinto. Köyhät siis saavat hänen puolestaan jäädä köyhiksi?!? Ihan kuin akateeminen koulutus muutenkaan turvaisi automaattisesti vauraan elintason. Plääh ja plääh :(
Talouselämä rakentaa debatteja ennalta-arvattavin puheenvuoroin. No, yliopisto-opiskelu on ollut kritiikin kohteena lehdessä usein aiemminkin, Viisi vuotta sitten, helmikuussa 2008 asiaan piti puuttua itsekin. Tässä lehteen vasta muutosten kautta kelvannut mielipiteeni.
Yliopisto-opiskelijan ääni kuuluviin
>
> Talouselämässä 5/2008 Jukka Vuori kirjoittaa Puheenvuorot-
> palstalla, että lukukausimaksut tulisi saada takaisin
> korkeakouluihin viitaten Raimo Kantolan juttuun (Talouselämä
> 40/2007). Vuoren mukaan opiskelijoilta meni motivaatio
> korkeatasoiseen koulutukseen 1970-80-lukujen politiikan myötä.
> Mikäli näin todella on, miten on mahdollista, että Suomi oli mm.
> Suomen tieteen ja teknologian tietopalvelun sivuston mukaan
> kilpailukyvyltään maailman ykkönen vuosituhannen alkupuolella?
> Sitä paitsi OECD:n Education at a Glance (2005) -taulukkokirjan
> mukaan opiskelijan korkeakoulutus maksaa lukukausimaksuja
> käyttävässä Yhdysvalloissa tuplasti sen mitä Suomessa.
> Riitta Korhosen juttu Talouselämässä 5/2008 toteaa, että maisterin
> tutkinnon tavoiteaika on viisi vuotta ja että alle kuudessa
> vuodessa tutkinnon saa suoritettua vain vajaa 40 prosenttia.
> Opiskeluaikojen vuonna 2005 voimaan tulleiden rajoitusten tuloksia
> voi kuitenkin arvioida vasta sen jälkeen, kun tuona vuonna
> aloittaneet opiskelijat alkavat valmistua. Tavoiteaikaa ei ollut
> olemassakaan ennen vuotta 2005.
> Kansanedustaja Eero Lehti toteaa samassa jutussa, että jopa 100
> 000 työntekijää on poissa työmarkkinoilta elämäntapaopiskelun
> seurauksena. Mihin laskelmiin tämä tieto perustuu?
> Ainakin Minna Viuhkon opiskelijatutkimus vuodelta 2006 toteaa,
> että "58 prosenttia opiskelijoista ilmoittaa olleensa töissä
> lomien aikana. 41 prosenttia opiskelijoista on tehnyt osa-aikaista
> päivä-, ilta- ja/tai viikonlopputyötä ja 18 prosenttia
> projektiluonteista tai muuta satunnaista työtä lukukausien aikana.
> 16 prosenttia opiskelijoista on tehnyt kokoaikaista päivätyötä
> lukukausien aikana."
> Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Niklas Huotari yhtyy
> Talouselämässä 7/2008 Lehden kantaan siitä, että "lukion jälkeiset
> välivuodet ja korkeakouluopintojen venyminen ovat todellisia
> ongelmia".Itse en yliopisto-opiskelijana näe samaa ongelmaa. Olin
> lukion ja yliopiston välissä töissä, tarjoten työvoimaani Lehden
> Suomen Yrittäjien puheenjohtajana edustamille yrittäjille ja
> maksaen veroja. Käyn nytkin töissä opintojen ohessa.
> Elina Laaksonen kartoitti 2004 tutkimuksessaan yliopisto-
> opiskelijoiden lisääntynyttä psyykkistä oireilua ja siihen
> yhteydessä olevia tekijöitä: "Tärkeimmiksi psyykkistä oireilua
> selittäviksi tekijöiksi osoittautuivat sekä naisilla että miehillä
> toimeentulo ja sosiaalinen tuki." Yliopisto-opiskelijan arki on
> pikemminkin vaativaa tasapainoilua opiskelun ja työn välillä kuin
> elämäntapaopiskelua. Mielestäni olisi tärkeää keskittyä
> korkeakouluopiskelijoiden tukemiseen paljon nykyistä enemmän,
> siitä hyötyisi myös Suomen kilpailukyky.
> Eva-Liisa Raekallio
> Kasvatustieteiden ylioppilas
> Turun Vasemmisto-opiskelijat Avanti ry
*****
Kyllä näköjään aiheesta halutaan vääntää niin kauan että maksut saadaan kaikille.
maanantai 4. helmikuuta 2013
Löysin Ylen sivuilta erittäin mielenkiintoisen uutisen.
http://yle.fi/uutiset/duunarin_sielusta_tiukka_taisto_-_sdp_ja_ps_samoilla_apajilla/6477607
Jutun mukaan perussuomalaiset ja demarit saavat työväestön äänet. Tämä on minusta todella vakava asia. Kumpikaan puolue kun ei todellisuudessa aja pienituloisten asiaa. Persut eivät sitä ole koskaan ajaneet, demarit satakunta vuotta sitten. Ja joo, vielä 1970-luvulla.
Huomasin myös tämän mielipiteen Turun Sanomista
http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/445641/Korkeakoulutus+maksuun++vasta+valmistumisen+jalkeen
Minusta tämä kuvastaa perussuomalaisten todellista roolia työväestön etujen puolustajana. Kyllä pienituloisesta perheestä ponnistavan on erittäin vaikeaa maksaa opiskelustaan, tapahtui se missä vaiheessa tahansa. Ja oletus siitä, että valmistuneella olisi sitten edes mahdollisuudet maksaa, ei ole tätä päivää. Akateeminen työttömyys on erittäin yleistä. Opiskelun tehostamispuheet ovat myös todella tyypillisiä. Kun ei ole ymmärretty, mistä akateemisessa sivistyksessä on kysymys.
Ja kun muistaa, että persut ovat koko eduskuntaryhmänsä voimin kannattamassa lukukausimaksuja EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille, herää uusi kysymys. Eli ulkomaalaiset opiskelijat ovat joka tapauksessa velvoitettuja maksamaan korkeakoulutuksestaan Suomessa. Tämä käy tietysti järkeen, persuthan haluavat tulla tunnetuiksi nimenomaan suomalaisen duunarin puolustajana.
Äänestyskäyttäytyminen sinänsä on mietityttänyt myös. Eilisessä postauksessani puhuin sitä, miten vassi voi nyt ainoana noudattaa kuntalaisten tahtoa. Joku voisi väittää, että kuntalaisten tahto toteutui vaaleissa. Nyt äänestettiin niitä puolueita, jotka ovat ennenkin päättäneet kaikesta keskenään, välittämättä turkulaisten parhaasta. Olen vaan vieläkin niin iloinen, että vassi hylkäsi hallitussopimuksen. Kannatuksen kasvua voi nyt rakentaa suoraselkäisesti, jota ei voi sanoa muista ryhmistä.
http://yle.fi/uutiset/duunarin_sielusta_tiukka_taisto_-_sdp_ja_ps_samoilla_apajilla/6477607
Jutun mukaan perussuomalaiset ja demarit saavat työväestön äänet. Tämä on minusta todella vakava asia. Kumpikaan puolue kun ei todellisuudessa aja pienituloisten asiaa. Persut eivät sitä ole koskaan ajaneet, demarit satakunta vuotta sitten. Ja joo, vielä 1970-luvulla.
Huomasin myös tämän mielipiteen Turun Sanomista
http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/445641/Korkeakoulutus+maksuun++vasta+valmistumisen+jalkeen
Minusta tämä kuvastaa perussuomalaisten todellista roolia työväestön etujen puolustajana. Kyllä pienituloisesta perheestä ponnistavan on erittäin vaikeaa maksaa opiskelustaan, tapahtui se missä vaiheessa tahansa. Ja oletus siitä, että valmistuneella olisi sitten edes mahdollisuudet maksaa, ei ole tätä päivää. Akateeminen työttömyys on erittäin yleistä. Opiskelun tehostamispuheet ovat myös todella tyypillisiä. Kun ei ole ymmärretty, mistä akateemisessa sivistyksessä on kysymys.
Ja kun muistaa, että persut ovat koko eduskuntaryhmänsä voimin kannattamassa lukukausimaksuja EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille, herää uusi kysymys. Eli ulkomaalaiset opiskelijat ovat joka tapauksessa velvoitettuja maksamaan korkeakoulutuksestaan Suomessa. Tämä käy tietysti järkeen, persuthan haluavat tulla tunnetuiksi nimenomaan suomalaisen duunarin puolustajana.
Äänestyskäyttäytyminen sinänsä on mietityttänyt myös. Eilisessä postauksessani puhuin sitä, miten vassi voi nyt ainoana noudattaa kuntalaisten tahtoa. Joku voisi väittää, että kuntalaisten tahto toteutui vaaleissa. Nyt äänestettiin niitä puolueita, jotka ovat ennenkin päättäneet kaikesta keskenään, välittämättä turkulaisten parhaasta. Olen vaan vieläkin niin iloinen, että vassi hylkäsi hallitussopimuksen. Kannatuksen kasvua voi nyt rakentaa suoraselkäisesti, jota ei voi sanoa muista ryhmistä.
sunnuntai 3. helmikuuta 2013
Kun tässä on nyt päässyt kunnolla katsomaan menneitä tapahtumia, pelästyin yhdestä erityisesti. Viime keskiviikkona sattui kammottava tapaus, kun Äärioikeisto Suomessa-kirjan esittelytilaisuuteen hyökkäsi puukkomiehiä ja yhtä ihmistä puukotettiin, joka ei luojan kiitos loukkaantunut vakavasti.
Tilaisuudessa oli paikalla kaksi kirjan kirjoittajista, Li Andersson muun muassa. Tilaisuus oli onneksi poliisin vartioima ja lukkojen takana, joten puukkotyypit eivät päässeet sisään. Olen siis toisaalta valtavan helpottunut ettei kukaan loukkaantunut todella, samalla kuitenkin minusta on hirveää, miten Suomessa on päässyt kehittymään tämmöinen tilanne, jossa kirjanesittelytilaisuuksia pitää järjestää poliisivartiossa lukkojen takana, kun turvallisuutta ei muuten pystytä takaamaan.
Mutta toisaalta äärioikeistonkin nousulle on varmistettu parhaat puitteet jo pitkään harjoitetulla politiikalla. Yhteiskunnan yleinen turvattomuus lisääntyy.
Tilaisuudessa oli paikalla kaksi kirjan kirjoittajista, Li Andersson muun muassa. Tilaisuus oli onneksi poliisin vartioima ja lukkojen takana, joten puukkotyypit eivät päässeet sisään. Olen siis toisaalta valtavan helpottunut ettei kukaan loukkaantunut todella, samalla kuitenkin minusta on hirveää, miten Suomessa on päässyt kehittymään tämmöinen tilanne, jossa kirjanesittelytilaisuuksia pitää järjestää poliisivartiossa lukkojen takana, kun turvallisuutta ei muuten pystytä takaamaan.
Mutta toisaalta äärioikeistonkin nousulle on varmistettu parhaat puitteet jo pitkään harjoitetulla politiikalla. Yhteiskunnan yleinen turvattomuus lisääntyy.
Palatakseni hetkeksi edelliseen postaukseeni, juttelin vaalien alla useiden vihreiden tuttujeni kanssa monesta jutusta mutta myöskin siitä, miksi pidän niin tärkeänä luomun saamista kunnan ruokahankintoihin ja yleensä keskuskeittiöihin. Eettinen ruokatuotanto pitää nostaa sille kuuluvalle tasolle, eikä se tapahdu ennen kuin kyse on todella suurista määristä. Kuntien ja isojen keskuskeittiöiden tulee tukea myöskin luomua tästäkin syystä.
Vihreät tuttuni pitäytyvät mieluummin yksityisen sektorin varassa, ja mielestäni näin vanha tehotuotannon valta-asema vain jatkuu kun tuotantomäärät pysyvät suht pieninä. Tässä onkin vasemmiston ja vihreiden ero, yksi niistä. Toki kuulin pottuilua kollektivistisesta luomusta, mutta en jaksa suuttua semmoisesta.
Olen ollut kovassa flunssassa ja kun kotona ei tosiaan sitä nettiä oo, tässä on väkisinkin tullut taukoa. Mutta tämä blogi onkin siitä kiva että päätän ihan itse koska ja mitä kirjotan, mitään ihmeempiä kuolleita viivoja tai niskaanhengittäjiä ei ole. Toki ajankohtaisuus ja sellaiset asiat kärsivät mutta mitäpä tuosta. Tuskinpa kukaan tätä pelkästään uutispäivityksen takia lukee.
Viime maanantaina kaupunginvaltuusto päätti luottamustoimipaikoista. Vipulaiset pärjäsivät aika hyvin, ja minut itseni nimitettiin kiinteistöliikelaitoksen johtokunnan varajäseneksi. Odotan innolla kyllä. Tulee olemaan erittäin, erittäin haastavaa monestakin syystä.
Kaikki muut puolueet noudattavat Turun hallitussopimusta ja Vasemmistoliiton edustajat johtokunnassa ainoina voivat toteuttaa kuntalaisten tahtoa. Johtokunta päättää hyvin isoista ja ihmisten hyvinvointiin suoraan vaikuttavista asioista. Minulla on erittäin hyvä varsinainen jäsen, Päivi Takkinen ja odotan hedelmällistä yhteistyötä.
Ja hyviä uutisia riittää. Fennovoiman ydinvoimala Pyhäjoelle näyttää kaiken aikaa epätodennäköisemmältä. Osakkaat ovat, pääosakas E.onin mukaanlukien, vetäytyneet kuviosta yksi toisensa jälkeen, ja nyt myös yhtiön osakkaana olevissa kunnissa alkaa herätä kunnollinen ja myöskin tuloksiin johtava keskustelu hankkeen mielekkyydestä.
Nimenomaan taloudellisin perustein hanke voikin kaatua, ydinvoiman periaatteelliseen vastustukseen ei jostain syystä vedota yhtään niin usein. Vaikka onhan järjenvastaista rakentaa ydinvoimaa ylipäätään, ja entistä hullumpaa rakentaminen on sellaiseen paikkaan, jossa ahtojäät aiheuttavat jatkuvaa turvallisuusriskiä...Tuntuu todella hyvältä kun tietää, että tämä on jatkumoa Greenpeacen onnistuneelle kampanjalle, jossa autoin itsekin :) Jee :D Mahtavaa!!!!!
Vihreät tuttuni pitäytyvät mieluummin yksityisen sektorin varassa, ja mielestäni näin vanha tehotuotannon valta-asema vain jatkuu kun tuotantomäärät pysyvät suht pieninä. Tässä onkin vasemmiston ja vihreiden ero, yksi niistä. Toki kuulin pottuilua kollektivistisesta luomusta, mutta en jaksa suuttua semmoisesta.
Olen ollut kovassa flunssassa ja kun kotona ei tosiaan sitä nettiä oo, tässä on väkisinkin tullut taukoa. Mutta tämä blogi onkin siitä kiva että päätän ihan itse koska ja mitä kirjotan, mitään ihmeempiä kuolleita viivoja tai niskaanhengittäjiä ei ole. Toki ajankohtaisuus ja sellaiset asiat kärsivät mutta mitäpä tuosta. Tuskinpa kukaan tätä pelkästään uutispäivityksen takia lukee.
Viime maanantaina kaupunginvaltuusto päätti luottamustoimipaikoista. Vipulaiset pärjäsivät aika hyvin, ja minut itseni nimitettiin kiinteistöliikelaitoksen johtokunnan varajäseneksi. Odotan innolla kyllä. Tulee olemaan erittäin, erittäin haastavaa monestakin syystä.
Kaikki muut puolueet noudattavat Turun hallitussopimusta ja Vasemmistoliiton edustajat johtokunnassa ainoina voivat toteuttaa kuntalaisten tahtoa. Johtokunta päättää hyvin isoista ja ihmisten hyvinvointiin suoraan vaikuttavista asioista. Minulla on erittäin hyvä varsinainen jäsen, Päivi Takkinen ja odotan hedelmällistä yhteistyötä.
Ja hyviä uutisia riittää. Fennovoiman ydinvoimala Pyhäjoelle näyttää kaiken aikaa epätodennäköisemmältä. Osakkaat ovat, pääosakas E.onin mukaanlukien, vetäytyneet kuviosta yksi toisensa jälkeen, ja nyt myös yhtiön osakkaana olevissa kunnissa alkaa herätä kunnollinen ja myöskin tuloksiin johtava keskustelu hankkeen mielekkyydestä.
Nimenomaan taloudellisin perustein hanke voikin kaatua, ydinvoiman periaatteelliseen vastustukseen ei jostain syystä vedota yhtään niin usein. Vaikka onhan järjenvastaista rakentaa ydinvoimaa ylipäätään, ja entistä hullumpaa rakentaminen on sellaiseen paikkaan, jossa ahtojäät aiheuttavat jatkuvaa turvallisuusriskiä...Tuntuu todella hyvältä kun tietää, että tämä on jatkumoa Greenpeacen onnistuneelle kampanjalle, jossa autoin itsekin :) Jee :D Mahtavaa!!!!!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)