EUn ja Kanadan välinen vapaakauppasopimus CETA on Suomen eduskunnan
käsittelyssä vailla juuri minkäänlaista julkista keskustelua, saati
avointa ja demokraattista päätöksentekoprosessia. Vasemmistoliitto ja
vihreät ovat jättäneet vastalauseen sopimuksesta. Attac kirjoitti
eduskunnan äänestyksen alla kansanedustajille kirjeen joka lähetettiin
7.5. Tämän kanssa meni viime viikonloppu mitä tärkeimpään tarkoitukseen.
Arvoisa kansanedustaja,
Suomen eduskunnan täysistunnossa 8.5.2018 käsiteltävien asioiden
listalla on EU:n ja Kanadan välinen CETA-vapaakauppasopimus. Vetoamme
Teihin, jotta äänestäisitte sopimusta vastaan. Attac ry:n jäseninä
olemme seuranneet EU-kauppapolitiikkaa järjestötoimijana joitakin vuosia
ja uskoaksemme voimme esittää pyynnöllemme perusteet.
CETA (Comprehensive Economic and Trade Agreement) on niin sanottu
toisen sukupolven kauppasopimus, ja kattaa alueita, joita aiemmat
kauppasopimukset eivät ole kattaneet. Siihen sisältyvä erittäin
problemaattinen investointisuojamekanismi tuo Suomelle ja muille
Euroopan maille uhkia, joihin on suhtauduttava vakavasti.
Yhtä lailla demokratian kannalta ongelmallista sopimuksessa on
CETA:an sisältyvä sääntely-yhteistyön mekanismi, jossa yrityksiä on
kuultava kaikkia merkittäviä poliittisia päätöksiä tehtäessä ja jonka
myötä yritys- ja sijoittajasektori saa mahdollisuuden viivyttää
päätöksentekoa sääntely-yhteistyöhön sisältyvän hinta-laatusuhde
-analyysin avulla, jossa yritykset, joita uudistus koskisi,
suorittaisivat itse nämä arviot. Heikennys on merkittävä nykyisin
vaikutusarvioihin pohjautuviin analyyseihin nähden. Samankaltainen
mekanismi oli suunnitteilla EU:n ja Yhdysvaltojen kauppasopimus
TTIP[1]:hen ja siitä ja sen ongelmista ovat kirjoittaneet
vapaakauppasopimuksia tutkinut ja ne tunteva meksikolainen tutkija
Manuel Perez Rocha[2] , sekä yhdysvaltalaisen kansalaisjärjestön Public
Citizenin Robert Weisman [3].
Poliittisen vallan kaventaminen on ollut CETA:n ytimessä
sopimusneuvotteluiden alkuvaiheilta asti. Neuvotteluprosessi ei ollut
avoin, mitä näin tärkeä päätös edellyttäisi. Haluatteko Te
kansanedustajana olla ratifioimassa sopimusta, joka kaventaa myös omaa
päätösvaltaanne?
CETA:an sisältyvää ISDS[4]-tyyppistä investointisuojamekanismia
kevennettiin hiukan sen saaman laajan kritiikin vuoksi. Samalla
prosessin nimi muutettiin, ollen nyt ICS (Investment Court System). ICS
sisältää jopa valitusoikeuden, mutta ei ole kuitenkaan merkittävällä
tavalla erilainen ISDS:ään verrattuna. Eurooppalainen yrityksiä ja
poliittista päätöksentekoa tutkiva järjestö testasi viisi aiempaa
tapausta, joista jokainen menisi oikeuskäsittelyyn ICS:n myötäkin[5].
Useimmiten nämä oikeuskäsittelyt ovat koskeneet valtioiden yritystä
suojella ympäristöään, maitaan tai oikeuksiaan järjestää julkisia
palveluja. Ylikansallisten yhtiöiden valmiuksia toimia hyvinvointimme
edistämiseksi tehtyjä päätöksiä vastaan lisääntyisivät CETA:n myötä
merkittävästi. Euroopan korkein oikeuselin ECJ (European Court of
Justice) tutkiikin parhaillaan, onko CETA:an sisältyvä ICS EU-lakien
mukainen. Vähintä, mitä voisi vaatia, on odottaa tuota päätöstä ennen
kuin Suomen eduskunta ratifioi sopimuksen.
Suomi on ollut viisas pyytäessään CETA:an poikkeuksia. Muun muassa
terveyssektoria on suojattu joillakin tämänkaltaisilla poikkeuksilla.
Silti mahdollisesti voimaan tuleva Sote-uudistus aiheuttaa sen, että
yksityisille toimijoille annetaan nopea väylä haastaa Suomen valtio
oikeuteen, jos esimerkiksi niiden tulevat voitot ovat vaarantuneet
valtion muuttuneen politiikan myötä. Yrityksiä varten perustetttavaa
oikeuselintä ja suoraa väylää oikeusprosesseilla rahastamiseen ei tule
luoda. Myös kaivossektorilla nähtäisiin todennäköisesti ylikansallisten
yhtiöiden nostamia oikeuskäsittelyjä CETA:n myötä. Esimerkkitapaus
Viiankiaapa todistaa, että Suomen erämaat tai sen koskematon luonto
eivät paina vaakakupissa paljoakaan työttömyyden kanssa kamppailevan
maakunnan taloudellisiin etuihin verrattuna[6].
Kansalaistemme edun mukainen demokraattinen päätöksenteko tulee aina
asettaa ylikansallisten yhtiöiden kilpailukyvyn edelle. Lisäksi
sopimusta tulee arvioida sen mukaan, mitkä sen vaikutukset ovat jokaisen
sopijavaltion osalta, ei vain yksittäisen maan, joka on osittain
onnistunut mahdollisesti suojaamaan omaa etuaan poikkeuksin.
CETA-sopimusasiakirjassa esitetään selkein sanoin, että veronkiertoon
olisi puututtava. Kuitenkin toisaalla sopimuksessa, määrittelemällä
termi “verosopimus” väljästi, mahdollistetaan verosuunnittelu
varmistamalla suotuisa verotuskohtelu yritykselle ja yrityksen
osakkeenomistajille[7]. Verotus on vain yksi esimerkki siitä, miten CETA
hyödyttää suuryrityksiä ja -sijoittajia ja parantaa niiden
mahdollisuuksia kaventaen samalla pien- ja keskisuurien yritysten
toimintamahdollisuuksia.
Kauppaa voidaan tehdä paremmilla ehdoilla ja hyvinvointia
vaarantamatta. Suomalaiset ammattiliitot ja kansalaisjärjestöt kokosivat
yhteen vaihtoehtoisen kauppapolitiikan 10 Askelta kestävämpään ja
oikeudenmukaisempaan kauppapolitiikkaan -julkaisun syksyllä 2017.
Ehdotuksessa nostetaan esille muun muassa vastuullinen yritystoiminta,
ihmisoikeudet, ympäristön ja ilmaston etu, veronkierron suitsiminen ja
työntekijöiden oikeudet.[8] CETA vastaa huonosti näihin tavoitteisiin.
Aikamme polttavimpia kysymyksiä eivät ole voimmeko saada naudanlihaa,
autoja tai hummeria vielä edullisemmin tai voidaanko ylikansallisten
yritysten kilpailukykyä ja sijoittajansuojaa parantaa entisestään.
Ekonomisen ja sosiaalisen tasa-arvon ja näiden myötä vakaiden
yhteiskuntien turvaaminen, niiden määrällinenkin kasvattaminen ja
ilmaston lämpenemisen tuomia uhkia vastaan kamppaileminen sen sijaan
ovat. Olettehan Tekin mukana varmistamassa, ettemme kulje täysin väärään
suuntaan yhteiskuntana.
Suomen eduskunnalla on mahdollisuus varjella demokratiaamme ja
uskaltaa olla ottamatta askelta epädemokraattisempaan talouteen. Ääni
hyvinvoinnin turvaamiselle ja demokraattisemmalle taloudelle on myös
ensiarvoisen tärkeä päätös erityisesti vaalien alla. Täten pyydämme
Teitä äänestämään CETA-sopimusta vastaan kaikkien meidän hyvinvoinnin
turvaamiseksi.
Ystävällisin terveisin,
Suomen Attac
Lisätietoja tarvittaessa antavat:
Eva-Liisa Raekallio, puheenjohtaja
Puhelin: 040-2473913
Johanna Kähäri
Puhelin: 040-6819158
Anya Granskog
________________
[1] sanoista Transatlantic Trade and Investment Partnership
[4] sanoista Investor-state dispute settlement
[7] CETA-sopimusasiakirja 28.7 Artikla 3
