119 kansanedustajaa on allekirjoittanut lakialoitteen lukukausimaksuista EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Siinä korostetaan, että korkeakoulun maksuttomuus suomalaisille opiskelijoille on mahdollisuuksien tasa-arvoon perustuva lähtökohta, josta on pidettävä kiinni. Tämä mahdollisuuksien tasa-arvo onkin näköjään riippuvainen opiskelijan kansallisuudesta ja vieläpä varattu ainoastaan suomalaisille. Minusta on kiintoisa yksityiskohta, että perussuomalaiset allekirjoittivat lakialoitteen koko eduskuntaryhmänsä voimin.

Yliopistolakihan mahdollisti lukukausimaksujen perimisen EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta korkeakouluopiskelijoilta, ja maksuja onkin kokeiltu useissa yliopistoissa sen jälkeen, myös Turun yliopistossa. Tämä lakialoite siis on väistämätön seuraus yliopistolain hyväksymisestä.

Kokeilusta on tähän mennessä koitunut enemmän kuluja kuin hyötyjä. mm. Aalto-yliopistossa ja Lappeenrannan teknisessä yliopistossa maksut koetaan pitkälti taakkana; Lappeenrannan teknillisen yliopiston kansainvälisten asioiden johtajan Janne Hokkasen mukaan maksavien määrä ei ole niin suuri kuin se voisi olla. Hän lisää, että käynnissä on kilpailutilanne ilmaisten koulutusten kanssa, ja että maksuja on vaikea perustella asiakkaille. Takuulla.

Allekirjoittaneiden kansanedustajien mielestä ongelmana on, että suuri osa englanninkielisen tutkinnon Suomessa suorittaneista ulkomaalaisista opiskelijoista työllistyy Suomen ulkopuolelle. On totta, että kyseessä on suuri ongelma, mutta se ei ratkea maksuilla. Itse asiassa maksujen tarjoaminen vastaukseksi ulkomaisten opiskelijoiden työllistymisongelmaan on mielestäni heikkotasoinen ja läpinäkyvä yritys häivyttää lukukausimaksujen todellinen funktio; maksuttoman korkeakoulutuksen romahduttaminen.

Euroopan opiskelijoiden kattojärjestö julkisti jo 4.12. viime vuonna kannanoton, jossa toteaa EUn ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksujen olevan uhka korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle, jota Suomen hallitus on jo vuosia voimakkaasti tukenut. Tältä pohjalta on hyvinkin erikoista, miten lakialoitteen puuhamiehet kertovat lukukausimaksujen vahvistavan suomalaista koulutusvientiä. Vielä oudommalta kuulostaa aloitteen perustelu opetusalan työllisyysnäkymien parantamisella.

Kirjoitin jo Yhteinen Yliopisto-kirjassa siitä, miten huteria ovat väitteet suomalaisen korkeakoulutuksen kansainvälistymisen ja lukukausikausimaksujen suorasta yhteydestä. Matti Vanhanenhan aikoinaan totesi, miten EU- ja ETA- maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksut todistaisivat suomalaisen korkeakoulutuksen kansainvälisen kilpailukyvyn.

Hyvin erikoinen väite, joka siis on osoittautunut perättömäksi; Kuten SYLin ja SAMOKin yhteinen kannanotto asiasta kertoo, "lukuvuonna 2011-2012 Suomessa opiskeli ainoastaan 12 maksavaa opiskelijaa, kun opiskelijoita maksullisissa koulutusohjelmissa oli yhteensä 110. Suurin osa siis saa lukukausimaksun joko kokonaan tai osittain kattavan stipendin. Tästä syystä kokeilu on taloudellisesti tappiollinen."

Kannanotossa peräänkuulutetaan, aivan oikein, todellisia toimia ulkomaisten opiskelijoiden integroitumisen parantamiseksi. Koko lukukausimaksukeskustelu kertoo minusta siitä, miten käynnissä on väsytystaistelu, jonka päämääränä on lukukausimaksujen kaikenkattavuus; lopullinen kuolinisku suomalaisen maksuttoman korkeakoulutuksen perinteelle. Nyt meidän perinteen puolustajien on vain jaksettava taistella.