perjantai 21. lokakuuta 2016

Reilun kaupan viikko alkaa taas maanantaina kuten joka vuosi viikolla 43, ja hyvä niin. Toivoisin tietenkin, että reilu kauppa muodostuisi normiksi ja yleiseksi käytännöksi läpi vuoden. Kävin eilen TOK:n syntymäpäivän kunniaksi järjestetyillä kakkukahveilla Wiklundilla, ja oli hienoa huomata että tarjolla oli luomukahvia, olisin mieluiten toki juonut reilua luomukahvia. Eteenpäin ollaan kuitenkin onneksi menossa tässä asiassa. Allekirjoitin tämän linkin takaa löytyvän haasteen ja levitin eteenpäin.

http://www.reilunkaupanviikko.fi/haaste/tietoa-haasteesta/

Huomenna tosiaan Vipu pitää Vasemmistoliiton telttaa Kauppatorilla klo 12-14, ja jaamme luonnollisesti reilua kahvia :)

Tässä muuten reilu vuosi sitten Turun yliopiston ympäristöoppaaseen reilusta kaupasta kirjoittamani teksti.

REILU KAUPPA - Köyhyyden vähentämistä kaupan avulla ympäristöä unohtamatta

Reilun kaupan järjestelmä on luotu tukemaan kehitysmaiden pienviljelijöiden toimijuutta ja helpottamaan pienviljelijöiden mahdollisuuksia päästä itsenäisinä toimijoina mukaan kansainväliseen kaupankäyntiin. Reilu kauppa tunnustetaan laajasti kattavimmaksi ja hyödyllisimmäksi eettisen sertifioinnin järjestelmäksi. Sertifikaattia on kehitetty vuosien varrella vastaamaan myös ympäristövaatimuksiin.

Reilun kaupan järjestelmässä viljelijä saa työnsä hedelmästä vähintään takuuhinnan, joka turvaa säännöllisen, maailmantalouden suhdannevaihteluista riippumattoman tulon. Tuottaja saa myös erityistä reilun kaupan lisää.

Ympäristö ja elintarviketurvallisuus otetaan huomioon siten, ettei esimerkiksi gmo-lajikkeita saa viljellä, ja sallimalla vain rajattu määrä kasvinsuojeluaineita. Puolella reilun kaupan tuottajaorganisaatioista on myös luomusertifiointi.




Reilun kaupan historiaa

On useita käsityksiä siitä, milloin reilu kauppa varsinaisesti on alkanut, kuten siitäkin, mitä reilu kauppa itse asiassa tarkoittaa. Reilun kaupan määritelmänä pidetään yleisesti sitä, että hyödykkeiden tuottajat tulevat toimeen omalla työllään.

Täten reilu kauppa on syntynyt vaihtoehdoksi maailmankaupan kolonialistisille rakenteille. Siirtomaiden tehtäväksi jäi usein raaka-aineiden ja hyödykkeiden tuottaminen niin, että hyödyt päätyivät välikäsille.  Tämä takasi osaltaan edulliset tuotteet maailmanmarkkinoille, mutta jätti tuottajat sivuosaan. Reilun kaupan tuotteille onkin ominaista se, että ne ovat tavallisia tuotteita kalliimpia.

Muutosta alettiin vaatia vähitellen. Tuottajien järjestäytyminen oli edellytys vaihtoehtoisten rakenteiden kehittämiselle, mutta nimenomaan maailmankaupan suuria, järjestäytyneitä tuottajia ja yrityksiä suosivan rakenteen takia organisoitumista saatiin odottaa aina 1980-luvulle asti.

Vuonna 1989 Berliinissä perustettiin World Fair Trade Organization (WFTO), jossa kehitysmaiden tuottajilla oli tarkoitus olla vahva asema. Lopulta kuitenkin perustettiin nykyinen WFTO, jossa myös maahantuojilla on merkittävä asema.

Tuolloin perustettiin useita järjestöjä valvomaan reilun kaupan tuotteiden sertifiointia, ja lopulta vuonna 1997 perustettiin niiden katto-organisaatioksi Fairtrade International (FLO), jonka päämaja on Saksassa. Vanhat rakenteet istuvat kuitenkin tiukassa, josta kertoo se, että tuottajat saivat puolet kattojärjestön yleiskokouksen äänivallasta vasta vuonna 2011. Sen johtokunnassa tuottajilla on vielä vähemmistö.

On tärkeää pitää mielessä maailmankaupan vuosisatainen historia. Sitä vasten nämä nykyiset edistysaskeleet tuottajien asemassa ovat tapahtuneet hyvin nopeasti. Reilun kaupan tuotteiden myynnit ovat viime vuosina kasvaneet, esimerkiksi vuonna 2010 suomalaiset ostivat reiluja tuotteita 93 miljoonalla eurolla. Vuonna 2012 reilu kauppa -sertifioitujen tuotteiden maailmanlaajuinen myynti oli arvoltaan 4,8 miljardia euroa.  Kasvua edellisvuoteen nähden oli 21 prosenttia. Reilua kauppaa vauhdittavat osaltaan myös reilun kaupan viikot vuosittain.


Reilu kauppa tuottajien näkökulmasta

Reilun kaupan tuotteita tuotetaan sekä yksittäisten perheiden omistamilla pientiloilla, osuuskunnissa että plantaaseilla, jotka käyttävät paljon palkkatyövoimaa. Reilun kaupan järjestöjä ja yhteenliittymiä on arvosteltu siitä, ettei tuottajien ääni ole kuulunut niissä tarpeeksi.  On tärkeää keskustella tuottajien näkökulmasta siitä, miten plantaasimuotoinen tuotanto suhteutuu osuuskuntavetoiseen viljelyyn. Plantaaseilla tuotetun kahvin sertifioimista reilun kaupan alle ei ole hyväksytty.



Reilun kaupan kahvista puhuttaessa naisten toimijuus nousee tärkeäksi; maailmanlaajuisesti miltei 25% reilun kaupan kahvin viljelijöistä, eli lähes 100 000, on naisia. Kaakaopavusta valmistettava suklaa on maailman suosituimpia hyödykkeitä.  Siinä missä kahvin maailmanmarkkinaosuudesta jo merkittävä siivu on reiluin kriteerein tuotettua, kaakaonviljely tulee kaukana perässä.

Reilun kaupan kaakaota ja suklaata on myyty Suomessa jo viidentoista vuoden ajan. Vuonna 2012 reilun kaupan kaakaota ja suklaata ostettiin Suomessa reilu 100 000 kiloa. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että reilun kaupan kahvia myytiin Suomessa vuonna 2012 noin 864 000 kiloa.

Kaakaonviljelyä vaivaavat monet globaalin kaupankäynnin perinteet kuten lapsityövoiman käyttö.  Reilun kaupan kaakaon viljelyssä lapsityövoiman hyväksikäyttö on kuitenkin kiellettyä, lisäksi viljelijät siis saavat tuotteestaan vähintään takuuhinnan sekä reilun kaupan lisän.

Vuonna 2010 reilun kaupan kaakaoviljelijöitä oli 55 perheosuuskuntaa yhteensä 17 maassa. Kun rahaa riittää elämiseen, lapset voivat käydä koulua ja elämässä on muitakin vaihtoehtoja kaakaonviljelijän ammatin lisäksi. Reilun kaupan ansiosta voidaan toteuttaa monia työntekijöiden asemaa parantavia uudistuksia, kuten lasten päivähoitoa. Sen avulla myös tuetaan koulutusta, parannetaan asumisoloja ja jopa tarjotaan apua perheenjäsenen kuollessa. Kyse on vähittäisestä yhteiskunnan muutoksesta kehitysmaissa.


Reilu kauppa  kampuksella

Olen vuosien varrella tutustunut reiluun kauppaan ihan ruohonjuuritasolla. Turun yliopiston opiskelijana toivoin, että kampusruokaloissa olisi tarjolla reilun kaupan kahvia. Pääsin jäseneksi ylioppilaskunnan ravintolavaliokuntaan vuonna 2008, jossa huomasin ettei ajatus reilun kaupan kahvista ollut kovin suosittu. Vein asian edustajistoon ja lopulta reilu kahvi tuli yliopiston kampusruokaloihin. Sen näkyvyys jäi kuitenkin tavallisesta ja se oli lisäksi kalliimpaa.

Seuraavana vuonna toimin itse ravintolavaliokunnan puheenjohtajana, ja reilun kaupan kahvin puolestapuhujia oli jo enemmistö. Vetoomus kampusruokalayrityksen, Unican hallitukseen tuotti tuloksen ja reilu kahvi saatiin samanhintaiseksi tavallisen kanssa. Sen näkyvyys jäi kuitenkin tuolloin  heikommaksi. Tänä päivänä reilun kaupan kahvi on tasaveroisesti saatavilla yleisesti tarjolla olevan kahvin kanssa.

Turun yliopiston ylioppilaskunta on panostanut kehitysyhteistyöhön jo pitkään. Kampusruokaloiden asiakkaiden, eli pääasiassa opiskelijoiden mielipiteitä reilun kaupan kahvista on kartoitettu useamman kerran (mm. 2009) ja ne on todettu valtaosin myönteisiksi. Tällä hetkellä Turun yliopisto tavoittelee Reilun kaupan korkeakoulun arvonimeä. Turun alueen korkeakoulut tekevät yhteistyötä Suomen ensimmäisen reilun kaupan korkeakoulualueen, Reilun kampuksen, muodostamiseksi.

Reilulla kaupalla on arvostelijansa. Sen ei nähdä parantavan tuottajien asemaa riittävän nopeasti tai perustavanlaatuisesti. Toiset puolestaan pitävät kiinni asiakkaiden valinnanvapaudesta. Voidaankin todeta, että reilun kaupan järjestelmässä on kehitettävää. Aiempaan maailmankaupan rakenteeseen verrattuna kyseessä on kuitenkin edistysaskel. Kun juuret ovat kaukana historiassa, asiat eivät muutu hetkessä.
                                                                                                                                                                                       Eva-Liisa Raekallio

Kuvat:
Didier Gentilhomme/Reilu kauppa ry
Reilu kauppa ry

 Lisätietoja:

Reilu kauppa ry/www.reilukauppa.fi

Johan Ehrstedt ja Mervi Leppäkorpi (toim.) Reilumman kaupan jäljillä. Kirjoituksia reilusta kaupasta ja solidaarisesta vaihdosta. Into Kustannus 2012.

Reilun kampuksen kriteerit http://www.reilukampusturku.fi/kampus

www.fairtrade.net

www.flocert.net





Ei kommentteja: