Käytiin eilen kokouksen jälkeen porukalla niin sanotusti yksillä. Juteltiin kaikesta Yhdysvaltojen presidentinvaaleja myöten. Jotain kautta tuli esiin vihreiden politiikkakin ja toin jälleen esille sen mitä monesti aiemminkin. 

Minusta olisi hyvin tärkeää varmistaa, että nimenomaan ja myös pienituloisilla ihmisillä olisi mahdollisuus tehdä ympäristöystävällinen valinta kaupassa, koulussa ja joka paikassa. Sitä ei kuitenkaan voi tehdä, ennenkuin valtio tukee esimerkiksi luomutuotantoa siten että luomun hinta laskee sellaiselle tasolle että luomu on mahdollinen valinta jokaiselle. Tämä pätee tietenkin myös uusiutuvaan energiaan; ylipäätään kaikkiin ympäristöä kunnioittaviin valintoihin. 

Koska pienituloiset muodostavat niin suuren osan väestöstä, ympäristön kannalta paras suunta saadaan vasta silloin kun mahdollisimman moni voi olla mukana sitä ottamassa. Jos tämä tekee minusta luomukommunistin kuten yksi vihreä tuttu kerran sanoi, olkoon niin. Eiköhän kuitenkin ole kyse pikemminkin inhimillisyydestä ja realismista, jopa välttämättömyyden pakosta.

Kaupungilla tapahtui ihan hauska juttu tänään. Mut pysäytettiin ja kysyttiin haluaisinko olla mukana Grus Grus Teatterin Hamlet, koko totuus-näytelmää mainostamassa. Piti vain sanoa "ollako vai eikö olla" ja kun saavat riittävästi ihmisiä mukaan niin laittavat siitä Facebook-videon. Hauskaa, ja onpa mainio tapa markkinoida näytelmää :)