Ajattelin ensin, etten alkaisi selittelemään viiveestä tällä kertaa kun vaihtelu virkistää. Mutta kun olen yrittänyt tässä pariin otteeseen päivittää blogia, sivu on latautunut kovin hitaasti tai ei ollenkaan. Mitä lienee kommervenkkeja.

No niin, kävin tänään kääntymässä Fastlaskiaisessa Vartiovuorenmäellä kun halusin osallistua Polttavan kysymyksen lumiukonrakennuskilpailuun :) Ja saatiinhan me aika hieno taideteos aikaiseksi lumen hataruudesta huolimatta :) Tuli sen verran vilu kuumasta mehusta huolimatta että piti lähteä ennen voittajan julistamista.

Lumiukon rakentajia riitti karnevaalitunnelmasta huolimatta tai sen takia. Menin sinne Bryggen kautta, jossa oli jälleen herkullista kasvisruokaa. Rauhallinen ruokahetki meinasi katketa repeämiseen, kun hain kahvia. Siellä on nyt joka kerta ollut reilua kahvia, ja päätin ihan varmistaa, että tarjolla kaiketi siis on pelkkää reilua kahvia.

Noh, kassahenkilö tyynnytteli että "kyllä me keitämme myös molempia vaihtoehtoja, Juhla Mokkaakin on varmasti tarjolla". Taisi ihan parka luulla että halusin valittaa vaihtoehdottomuudesta. Eli kyllä pitää olla hereillä koko ajan, reilua kahvia ei kanntata nuolaista ennen kuin tipahtaa. Huono, joo mut pitipä sanoa.

Ja sitten...silmääni osui kirjoitus lukukausimaksuista. Kyllä niiden puolustajat nyt ovat tosiaan hereillä...Tässäpä Turun yliopiston taloustieteen professorin Matti Virenin, öh...mitä termiä nyt voisi käyttää. Ei tule mieleen mitään julkaisukelposta, joten pistän tämän vaan

http://www.talouselama.fi/Tebatti/tebatoijat/matti_viren/koyhat+maksavat+rikkaiden+ilmaisen+koulutuksen/a2168872

Ikävimpiä asioita tässä on, että linkki löytyi Turun yliopiston sivuilta!?! Minkäköhän ihmeen takia Virenille annetaan palstatilaa. Minusta kirjoitus on epälooginen perustavalla tavalla,  joka kumoaa kaikki kirjoituksen jonkun mahdollisesti kuvittelemat edut.

Viren ei siis kaiketi halua, että myös pienituloisesta perheestä tulevan olisi mahdollista opiskella korkeakoulututkinto. Köyhät siis saavat hänen puolestaan jäädä köyhiksi?!? Ihan kuin akateeminen koulutus muutenkaan turvaisi automaattisesti vauraan elintason. Plääh ja plääh :(

Talouselämä rakentaa debatteja ennalta-arvattavin puheenvuoroin. No, yliopisto-opiskelu on ollut kritiikin kohteena lehdessä usein aiemminkin, Viisi vuotta sitten, helmikuussa 2008 asiaan piti puuttua itsekin. Tässä lehteen vasta muutosten kautta kelvannut mielipiteeni.


 Yliopisto-opiskelijan ääni kuuluviin
> 
> Talouselämässä 5/2008 Jukka Vuori kirjoittaa Puheenvuorot-
> palstalla, että lukukausimaksut tulisi saada takaisin 
> korkeakouluihin viitaten Raimo Kantolan juttuun (Talouselämä 
> 40/2007). Vuoren mukaan opiskelijoilta meni motivaatio 
> korkeatasoiseen koulutukseen 1970-80-lukujen politiikan myötä.
> Mikäli näin todella on, miten on mahdollista, että Suomi oli mm. 
> Suomen tieteen ja teknologian tietopalvelun sivuston mukaan 
> kilpailukyvyltään maailman ykkönen vuosituhannen alkupuolella? 

> Sitä paitsi OECD:n Education at a Glance (2005) -taulukkokirjan 
> mukaan opiskelijan korkeakoulutus maksaa lukukausimaksuja 
> käyttävässä Yhdysvalloissa tuplasti sen mitä Suomessa.
> Riitta Korhosen juttu Talouselämässä 5/2008 toteaa, että maisterin 
> tutkinnon tavoiteaika on viisi vuotta ja että alle kuudessa 
> vuodessa tutkinnon saa suoritettua vain vajaa 40 prosenttia.
> Opiskeluaikojen vuonna 2005 voimaan tulleiden rajoitusten tuloksia 
> voi kuitenkin arvioida vasta sen jälkeen, kun tuona vuonna 
> aloittaneet opiskelijat alkavat valmistua. Tavoiteaikaa ei ollut 
> olemassakaan ennen vuotta 2005.

> Kansanedustaja Eero Lehti toteaa samassa jutussa, että jopa 100 
> 000 työntekijää on poissa työmarkkinoilta elämäntapaopiskelun 
> seurauksena. Mihin laskelmiin tämä tieto perustuu?
> Ainakin Minna Viuhkon opiskelijatutkimus vuodelta 2006 toteaa, 
> että "58 prosenttia opiskelijoista ilmoittaa olleensa töissä 
> lomien aikana. 41 prosenttia opiskelijoista on tehnyt osa-aikaista 
> päivä-, ilta- ja/tai viikonlopputyötä ja 18 prosenttia 
> projektiluonteista tai muuta satunnaista työtä lukukausien aikana. 
> 16 prosenttia opiskelijoista on  tehnyt kokoaikaista päivätyötä 
> lukukausien aikana."

> Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Niklas Huotari yhtyy 
> Talouselämässä 7/2008 Lehden kantaan siitä, että "lukion jälkeiset 
> välivuodet ja korkeakouluopintojen venyminen ovat todellisia 
> ongelmia".Itse en yliopisto-opiskelijana näe samaa ongelmaa. Olin 
> lukion ja yliopiston välissä töissä, tarjoten työvoimaani Lehden 
> Suomen Yrittäjien puheenjohtajana edustamille yrittäjille ja 
> maksaen veroja. Käyn nytkin töissä opintojen ohessa.

> Elina Laaksonen kartoitti 2004 tutkimuksessaan yliopisto-
> opiskelijoiden lisääntynyttä psyykkistä oireilua ja siihen 
> yhteydessä olevia tekijöitä: "Tärkeimmiksi psyykkistä oireilua 
> selittäviksi tekijöiksi osoittautuivat sekä naisilla että miehillä 
> toimeentulo ja sosiaalinen tuki." Yliopisto-opiskelijan arki on 
> pikemminkin vaativaa tasapainoilua opiskelun ja työn välillä kuin 
> elämäntapaopiskelua. Mielestäni olisi tärkeää keskittyä 
> korkeakouluopiskelijoiden tukemiseen paljon nykyistä enemmän, 
> siitä hyötyisi myös Suomen kilpailukyky. 

> Eva-Liisa Raekallio
> Kasvatustieteiden ylioppilas
> Turun Vasemmisto-opiskelijat Avanti ry

*****

Kyllä näköjään aiheesta halutaan vääntää niin kauan että maksut saadaan kaikille.