Vastasin just tähän Kulttuuritoimitus- lehden kulttuurikyselyyn. Alla kysymykset ja vastaukseni, ei tiedä julkaistaanko niitä lehdessä kun poimivat parhaat vastaukset lehteen.
Mikä tai mitkä kulttuurin alat tarvitsisivat enemmän julkista tukea Turussa? Mistä voisi karsia?
Lähikirjastoja on lakkautettu ja muutettu omatoimikirjastoiksi säästösyistä, vedoten digitalisaatioon. Kirjasto on kuitenkin myös tasa-arvokysymys; vähävarainen, jolla ei ole varaa laitteeseen, kärsii digihuumassa. Kirjastot siis ykköseksi minulla, hommasin esim. lakkautetun TYYn kirjaston kirjoja Martin Kulttuuriolohuoneen kirjastoon, jotta pysyvät lukukäytössä. Turun pitää saada pysyvät työskentelytilat taiteilijoille; tällä hetkellä taiteilijoita uhkaa lähtö niin Ylioppilasteatterista kuin Barkeristakin. Kriisi on ratkaistava heti. Pienteatterit tarvitsevat myös tukea, korona on kurittanut koko kulttuuritoimea raskaasti joten kaikki on korjattava, en karsisi mistään. Suhtautuminen kulttuuriin todentuu myös muilla sektoreilla, olen Turun rakennus- ja lupalautakunnan jäsen, ja esitin tämän vuoden huhtikuussa Kastun uniikkien taiteilijatalojen säilyttämistä, kun päätettiin purkuluvasta. Purkaminen voitti lopulta 8-5, eli Turku haaskaa mahdollisuutensa taiteilijoiden asuin- ja työskentelytilojen kunnostamiseen, kun tiloista on muutenkin huutava pula.
Yli kolmannes kuntien kulttuurimäärärahoista kohdistuu kirjastotoimeen. Millainen voisi olla 2020-luvun kirjasto? Miten kirjastoja pitäisi kehittää tulevina vuosina?
Kirjastojen tehtävä on nähdäkseni tiedon tasa-arvoinen ja sitä lisäävä jakaminen. Se voi joillekin myös olla päivän ainoa kohtaaminen. Kirjastotyöntekijöiden osaamista ja ammattitaitoa ei saa enää vähätellä. Kirjastojen pitää olla mukana digikehityksessä tarjoten myös e-kirjoja, mutta niiden lukumäärää ei pidä enää vähentää tai kirjastopalveluja muuten heikentää, kuten Turussa mutta myös Liedossa on tapahtunut. Liedon kirjastoautotoiminta lopetettiin säästösyistä, vaikka myöhemmin ilmeni kuntatalouden olevan siellä reippaasti ylijäämäinen, eikä kirjastoautoa olisi tarvinnut lakkauttaa. Kirjastotoimea, kuten koko kulttuuritoimea on kehitettävä viisaasti, perustehtävä ja sitä käyttävät ihmiset edellä.
Millä tavoilla Turun kulttuurielämä ja kulttuurin tekijät ovat kärsineet korona-ajasta? Miten vahingot pitäisi korjata?
Pääsylipputulojen romahtaminen tietysti näkyy kaikessa. Mukana on paljon inhimillistä hätää työttömyyden seurausten myötä. Kulttuuriala tarvitseekin lähivuosina paljon taloudellista tukea selvitäkseen, ei leikkauksia. Valtion kassakirstua pitäisi kasvattaa pääomaverotuksen progressiolla, nykyinen tasaveromalli päästää ne helpolla, joilla olisi parhaat mahdollisuudet osallistua kulttuurinkin tukemiseen. Valtionosuusjärjestelmän parantaminen niin, että se ohjaisi kuntia panostamaan kulttuuritoimeen aidosti, rakennushankkeiden pohjattoman kaivon sijaan, hyödyttäisi Turun tapauksessa paljon. Kuntaverotuksessa kuntaveroa pitäisi maksaa myös pääomatuloista, ei vain ansiotuloista, oleellista on verotulojen oikeudenmukainen kohdentaminen. Huolehtisin kaupunginvaltuutettuna verotuksen oikeudenmukaisuudesta, sekä resurssien viisaasta kohdentamisesta.
Mitkä ovat tärkeimmät kulttuuriin liittyvät kysymykset Turussa alkavalla vaalikaudella? Mainitse 3–5 esimerkkiä.
1. Lähikirjastojen lisääminen 2. Pysyvät tilat taiteelle 3. Pienteatterien tuki 4. Kulttuuritoimijoiden avustusten yleinen korottaminen 5. Kohdennettu tuki työttömille ammattilaisille
Viimeiseksi sai sanoa jotain kulttuurista.
Turun on vihdoin oltava aito kulttuuripääkaupunki tekojensa, ei tyhjän puheen ansiosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti