No niin, Hautalan tilalle ministeriksi valittiin Pekka Haavisto. Satu Hassin nimi oli varsin vahvasti myös esillä, mutta hänen valintansa toteutumatta jääminnen saattoi olla kiinni myös hänen tunnetusti Greenpeacea tukevasta linjastaan, kenties Vihreiden ministerivalinta nyt pelasi varman päälle. Haavisto ei ehkä yhtä pontevasti puolusta ympäristöjärjestöjen toimia arktisilla alueilla tai muuallakaan ja on näin elinkeinoelämän kannalta edullisempi valinta.

Elokuun lopulla julkaistussa periaatepäätöksessä Suomen arktisesta strategiasta maamme todetaan olevan arktisen alueen kestävän kehityksen edelläkävijä. Itse olen tosin sitä mieltä, että mikäli Suomi todella olisi edelläkävijä, valtion omistama Arctia Shipping ei olisi vuokrannut murtajiaan Shellin öljynporauksen tueksi. Enkä näe, että jäänmurron yksityistäminen olisi mikään ratkaisu, jona sitä on kuvattu. Päinvastoin olisi kyseenalaistettava koko konsepti.

En oikein osaa suhtautua siihen, että nyt Suomen kannaksi asiassa on vakiintunut oman, myös ympäristön huomioonottavan meriteknologisen osaamisen tuominen arktiseen öljynporaukseen. Tällä päätöksellä käytännössä tunnustetaan öljynporauksen välttämättömyys kun se todellinen kestävän kehityksen puolesta toimiminen on jotain ihan muuta. Eli tavallaan luullaan, että tämä suhtautuminen on realismia mutta minusta todellista realismia on valtiovallan massiivinen investoiminen uusiutuvaan energiaan. Apua.