Ja sitten tämä uutinen.

http://yle.fi/uutiset/lastenpsykiatri_sinkkonen_vanhempi_noudata_ikarajoja/6876656

Kertoo ajastamme paljon, kun meidän pitää kuulla totuus yhden alan asiantuntijan ja auktoriteetin suusta. Että vanhempia oikein rohkaistaan olemaan vanhempia.

Sinkkonen toteaa, että vanhemman kuuluu pysyä tiukkana. Johan pomppasi. Ihanko totta. Haastattelu on mielenkiintoinen monellakin tavalla, siitä käy ilmi että jos vanhempi ostaa lapselle K-18 pelin, joka kaikilla kavereillakin on, hän on huono vanhempi ja jos ei osta, hän on surkea vanhempi. Kun minusta vanhemmuuteen kuuluu se, että lapset kasvatetaan ajattelemaan itse.

Mulle tulee mieleen yks tapahtuma vuosien takaa, kun kaupassa arviolta kymmenenvuotias poika vaati äitiään ostamaan South Park-dvd:n. Ja äiti totesi, että tokihan minä voin piirretyn ostaa. Näinhän sitä monesti ajatellaan, että ei piirretyissä mitään pahaa voi olla. (Tiedän kyllä, ettei South Park ole K-18 peli, mutta lapsille sopimaton silti). Osa vanhemmista saattaa oikeasti mieltää tietokonepelitkin tavallaan piirretyiksi. K-18 merkintää ei ehkä osata ottaa todesta.

Sitten voi olla kyse siitäkin, että halutaan, että lapsi on osa vertaisryhmää ja sen eteen ollaan valmiita ostamaan sitten se väkivalta/seksipelikin sille kymmenvuotiaalle. Ryhmäpaine on osa ihmiselämää, mutta minusta on aivan selvää, että pitää olla rohkeutta myös toimia toisin kuin kaikki kaverit ryhmässä. Ja vanhemmat ovat ainoita jotka sen voivat todella alusta lähtien opettaa.

Tuntuu pahalta lukea pikkulasten yöllisistä ahdistuskohtauksista, kun ovat pelanneet jotain tällaista peliä ennen nukkumaanmenoa. Vanhemmuus on myös ja ennen kaikkea vastuuta.