Joitakin päiviä sitten ehdotettiin koulutustilien perustamista jokaiselle yli 25-vuotiaalle suomalaiselle.

http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2012/11/koulutustili.html

Ihmisellä olisi oma säästöosuus, ja valtio tukisi oman rahan käyttöä koulutukseen vastinrahoituksella.

Minulle tuli mieleen, miten kauas olemme joutuneetkaan tasa-arvon periaatteista myös koulutuspolitiikassa. Aikuiskoulutuksen perinne on Suomessakin aiemmin nojannut vahvasti nimenomaan tasa-arvoon ja elinikäiseen oppimiseen; siihen, että mahdollisimman monella olisi mahdollista opiskella aikuisiällä. Tämä on tietenkin käytännössä merkinnyt hyvin edullista koulutusta.

Nyt siis vaikutusvaltaiset ja arvostetut selvityshenkilöt ehdottavat suoraan taloudellisille resursseille perustuvaa aikuiskoulutusta. Sitä perustellaan mm. julkisen talouden vaikealla tilanteella. Niin, miksipä lienee vaikea...Johtuisiko kenties rahoituksen määrätietoisesta, jo kauan jatkuneesta supistamisesta.

Tasa-arvoa heikentää myös selvityshenkilöiden ajatus siitä, että työnantajat ja valtio voisivat koulutustilien avulla kohdentaa taloudellista tukea yksilöille ja ryhmille. Kyllä epäilemättä "rahalle halutaan vastinetta" eli tuki kohdennetaan tahoille, jotka ovat mahdollisimman "tuottavia". Kyse on siis varsin suoraan taloudellisesta sijoitusajattelusta.

Aikuiskoulutusta voisi siis ehdotuksen mukaan ostaa rahalla. Pelkään että suuntaus on samaan myös yliopistokoulutuksessa; kun yliopistojen valtiolta saama taloudellinen tuki 2010 voimaan tulleen yliopistolain kautta heikkenee ja/tai muuttui riippuvaiseksi yliopistojen yrityssuhteista, on selvää että rahoitusta haetaan muista lähteistä kuten lukukausimaksuista. Ensi keskiviikkona 28.11. vietetään taas TYYn organisoimaa maksuttoman koulutuksen päivää jakamalla tietoutta lukukausimaksuista yliopistolla. Olen tietysti mukana :)

Niin. On kiinnostavaa miten yliopistolakia perusteltiin sillä, että siten yliopistot vapautuisivat ahtaasta valtiosidoksesta. Mutta yliopistojen rahoitusta sidottiin laissa siihen, miten ne onnistuvat saamaan yritysrahaa. Eli valtiosidos on huono juttu, yrityssidos kannatettava. Mitä muuta se on kuin uusliberalismia ja nimenomaan vielä uusliberalismin mahtavimpia lippulaivoja Suomessa.

Suuntausta maksulliseen koulutukseen kaikilla asteilla on vastustettava joka tasolla.

**

Lehdessä, Turkkarissa siis, oli juttu siitä oliko nyt eilen vai tänään, että osa talousvaikeuksissa olevista sikatilallisista suunnittelee ryhtyvänsä turkistarhaajiksi. No huhhuh...Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto on jutun mukaan oikein kiertänyt markkinoimassa alaa, myös kanalaoiden omistajia on kosiskeltu uudelle alalle.

Mielenkiintoinen vastaisku ensi keväänä eduskuntaan tulevalle kansalaisaloitteelle turkistarhauksen kieltämiseksi, toden totta. Ja varsin tehokas; artikkelin mukaan vanhoja sikaloita on jo osin alettukin muuttaa minkkihalleiksi. Minkkihalli on varsin osuva termi. Tehtaista ja tuotantohalleista tässä on enemmän tai vähemmän kyse. Minusta vain on niin, että yli 60 000 suomalaisen mielipide tulisi joka taholla ottaa vakavasti eikä pyrkiä horjuttamaan heidän päämääräänsä.