Aika Attacin jäsenlehden, Hiekanjyvien päätoimittajana oli upeaa ja monitasoista. Lehden korkealuokkainen sisältö ja lukijoiden haastaminen syväluotaavilla jutuilla oli minulle niitä tärkeimpiä asioita. Koin, että minulla oli vastuu siitä, millaisia juttuja lehteen tuli.

Kerran ehdotettiin, että lehteen tulisi europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen haastattelu. Minusta se ei ollut hyvä idea, koska vaikka Pietikäisellä on hyviä linjauksia, Hiekanjyvät ei mielestäni ollut media, joka madaltaa kynnystä kokoomuksen äänestämiseen nostamalla framille kokoomuspolitiikkojen valtavirrasta positiivisesti poikkeavia henkilöitä. Attac ajaa mm. oikeudenmukaista talouspolitiikkaa ja verotusta, kokoomuslainen talouspolitiikka edustaa jotain muuta. Pietikäinen oli toisaalta äänestänyt parlamentissa tavalla, joka oli ristiriidassa hänestä syntyneen mielikuvan kanssa. Kävi ilmi, että poliitikkojen äänestyskäyttäytymisen seuraaminen on paljon työläämpää kuin puheiden kuunteleminen.

Pietikäinen onkin puolueelleen erittäin arvokas juuri siinä, että voi saada sellaisetkin ihmiset äänestämään kokoomusta, jotka muuten vieroksuvat puoluetta. Mitä positiivisempi mielikuva ihmisillä on kokoomuksesta yleisesti, sitä helpommin he äänestävät puoluetta kaikissa vaaleissa. Nyt linnunpönttöretkien ja meriensuojelun hehkuttaminen eivät enää peitä alleen oikeistolaisen ja julman politiikan todellisia kasvoja. Ei ollut tuolloin helppoa pitää kiinni omasta linjasta, mutta olen jälkeenpäin ollut hyvin iloinen, että tein niin. Kokoomus ei tarvitse yhtään lisää ääniä.