Lähetin tämän Turun Sanomille jo 12.3. eikä vieläkään ole julkaistu, joten löytyy nyt täältä :)

Onko Turun tauti levinnyt Helsinkiin?

Turun Sanomat uutisoi maaliskuun alussa yliopiston ja Tuomiokirkon ympäristöön suunniteltavasta kehityshankkeesta (TS 9.3.) Tarkoituksena on tehdä historiallinen keskusta ja yliopistojen alue nykyistä elävämmäksi uudisrakennusten, paviljonkien ja siltojen avulla. 

Myös Helsingissä on tuoreeltaan paljastettu Elielinaukion täydennysrakentamisssuunnitelmat, tavoitteena kehittää aluetta. Aukio ei rakentamisen jälkeen enää olisi aukio, vaikuttaa myös siltä, ettei Helsingin historiallisen kulttuuriympäristön säilyttäminen ole ollut kärjessä. Uudisrakennukset jyräävät vanhat, kauniit rakennukset. Helsingin kaupunginmuseon kulttuuriympäristötiimin arkkitehti Mikko Lindqvist kertoo, ettei suunnittelukilpailun tuomaristossa ole kulttuuriympäristön erityisasiantuntijaa (HS 13.3.) Onko Turun tauti levinnyt Helsinkiin.

On erikoista vaikkei yllättävää, ettei myöskään Turun vanhan ytimen kehitystyössä ole lähdetty olemassaolevasta rakentaen, vaan elävyyttä luodaan moderneilla rakennuksilla. Turun asema maan vanhimpana kaupunkina on etu, ei taakka. Kaikki kehittäminen pitäisi tehdä tuota asemaa ja omaa kulttuuriperintöä kunnioittaen. Se vaan tuntuu olevan Turussa vaikeaa.

Piispankatu on tällä hetkellä rauhallinen, joka sopii arkkipiispan asuntoa, yliopistoa ja Turun Tuomiokirkkoa reunustavalle kadulle. Minusta on hyvä, että reitti Jokikadulta Aurasillalle on arvokkaan tunnelmallinen, se sopii alueen erityispiirteisiin. Akuutteja kehitystarpeita en näe. 

Näkymä Tuomaansillalta Tuomiokirkolle päin on kaupunkimme kovimpia valtteja. Samaa mieltä ovat kaikki ne turistit, jotka kuvaavat maisemaa innoissaan Tuomaansillalta ja kehuvat sen vehreyttä ja kauneutta. Tarvitsemmeko ulkomaalaisia kertomaan meille, mikä on Turussa säilyttämisen arvoista ja hyvää juuri sellaisena kuin se on.

Eva-Liisa Raekallio

Turun rakennus- ja lupalautakunnan jäsen (vas.)