Juhani Brander kirjoitti tämän päivän Turun Sanomien liitteessä alisuorittajien sukupuolesta. Hän viittasi Saska Saarikosken Hesarissa ilmestyneeseen kolumniin, jossa Saarikoski huolehti siitä miten yhä pienempi osa pojista hakeutuu lukioon.

Brander liittyi samaan kuoroon valittamaan poikien epäoikeudenmukaisesta asemasta koulutuksessa. Että miten tytöt saavat parempia arvosanoja, ja miten pojat kärsivät siitä kun heidän murrosikänsä ajoittuu juuri siihen vaiheeseen, jossa arvosanojen merkitys tulevien opiskeluvalintojen osalta painottuu. Että miten suomalainen koulujärjestelmä suosii tyttöjä.

On liikuttavaa miten poikien kouluttautumisesta kannetaan huolta. Olisi todella hienoa jos yhtä paljon kannettaisiin huolta siitä, miksi tytöt eivät kouluttaudu yhtä pitkälle kuin pojat siitä huolimatta, että tytöt muodostavat ylivoimaisen enemmistön esim yliopistojen opiskelijoista. Sama kuvio toistuu vuodesta toiseen; vaikka tyttöjä opiskelee paljon enemmän yliopistolla, heitä on professoreina selkeä vähemmistö. 

Branderin ja Saarikosken huoli on osa sitä keskustelua jota miespuoliset julkisuuden henkilöt käyvät aika ajoin tai ainakin jota käydään julkisuudessa. Tyttöjen alisuorittamisesta kirjoitetaan paljon vähemmän kolumneja. Keskustelun painopisteen pitäisi olla siinä, miksi tyttöjen enemmistöasema opiskeluvaiheessa ei näy korkeimmilla paikoilla. Se on todellinen ongelma.