Keskiviikkona juttelin tutun kanssa, joka aikoo ruveta tutkijaksi. Mahtavaa että ihmisillä on vielä näissä raameissa intoa akateemiseen uraan. Hän ei kuitenkaan pitänyt lomakerumbaa ongelmana, pääasia oli päästä tutkimaan asioita jotka ovat itselle läheisiä.

 Ja tämä sama argumentti on lukupiirimmekin kirjallisuuden ( ja maalaisjärjen) mukaan tärkeimpiä syitä ensinnäkin yliopistolain ja muiden vastaavien uudistusten läpimenoon ja toisaalta niiden pysyvyyteen.

Risto Rinteen ja kumppaneiden kirjan eräs tutkimustuloshan oli, että nuorimmat tutkijoista suhtautuvat uudistuksiin neutraalisti tai jopa positiivisesti. Kirjoittajat eivät pitäneet tätä ongelmana mutta minä pidän. Mitä edellytyksiä voi olla mahdollisuudelle keskittyä akateemiseen työhön kun aika menee siihen kuuluisaan lomakerumbaan eikä velvoitetta siihen siis kyseenalaisteta.

Täytyy kuitenkin sanoa että on väsyttävää haastaa vallitsevia käsityksiä koko ajan...No, lähden ensi torstaina Hesaan osoittamaan mieltä hallituksen pakkotyöesitystä vastaan. Miekkarin otsikkona on "Haluamme palkkatyötä, emme pakkotyötä". Alustavasti on kai tarkoitus lähteä yhdellä bussilla mutta laitoin itse viestiä myös ystävälleni Turun Seudun Työttömissä, toivon mukaan työttömät täyttäisivät miekkaribusseja enemmänkin.

Tänään lähden pelaamaan biljardia samaisen ystäväni kanssa. Pitäisi keretä enemmänkin pelaamaan mutta ainakaan minä en jaksa olla suunnitelmallinen vapaa-aikani suhteen.