Suomen Autismikirjon yhdistys lähetti ehdokkaille kyselyn siitä, miten autismikirjon ihmisten elämää voitaisiin parantaa. Sain just nämä vastaukset valmiiksi ja lähetettyä. Kysymykset ovat asianosaisten itsensä tekemiä. 

Kuinka te ja puolueenne aiotte pyrkiä tulevalla kaudella vaikuttamaan neuropsykiatristen palveluiden laatuun, saatavuuteen ja kehittämiseen?

Tulevalla kaudella on varmistettava, että neuropsykiatrisia palveluita on uudella Varsinais-Suomen hyvinvointialueella saatavilla helposti ja nopeasti. Niiden puute on nyt aiheuttanut mm. sitä, että nepsyoireisille lapsille tarjotaan lastensuojelua, koska asianmukaisia neuropsykiatrisia palveluita ei ole saatavilla.  Tähän ei ole ratkaisuna usein tarjottu lastensuojelun resurssien lisääminen, vaan se, että lisätään oikea-aikaisten neuropsykiatristen palvelujen resursseja, saatavuutta ja henkilöstön osaamista aiheesta. Minulla onkin vaalitavoitteena myös henkilöstön koulutukseen ja osaamiseen satsaaminen läpi sotesektorin, jotta varmistetaan potilaiden ja asiakkaiden oikeusturvan toteutuminen. Nämä toteutuvat niin, että verovarat ohjataan palveluihin, ei voitontavoitteluun palvelujen, ja ihmisten elämänlaadun kustannuksella. Kunta- ja maakuntaveroa pitää maksaa myös pääomatuloista ja varmistettava, että rahat käytetään palveluihin.

Miten pyritte tukemaan autismikirjon ihmisiä opinnoissa, työllistymisessä ja työssä jaksamisessa?

On varmistettava, että apua saa helposti. Opettajien, opinto-ohjaajien, koulupsykologien, TE- virkailijoiden ja työnantajien osaamista ja koulutusta autismikirjosta pitää lisätä. Oleellista on, että tukihenkilökunnan määrää lisätään, kun suuntaus on viimevuosina ollut vähentää.

Miten pyritte varmistamaan riittävän tuen autismikirjon opiskelijoille?

Koko opetus- ja tukihenkilöstön koulutusta autismikirjosta on parannettava nopeasti, ala-asteelta korkea- asteelle. Toisen asteen opiskelijoilla on oltava tarpeeksi tukea koulussa. Korkeakouluissa pitää lisätä Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiön (YTHS) resursseja, palkata lisää henkilökuntaa ja purkaa hoitojonot nopeasti. 

Tukipalvelut keskittyvät ensisijaisesti autistilapsiin. Miten aikuisten diagnosointiprosessia pyritään turvaamaan ja varmistamaan, että aikuiset autismikirjon ihmiset saavat riittävästi tukipalveluita?

Mielenterveyspalvelujen rahoitusta on lisättävä kiireellisesti, jotta jonot voidaan purkaa ja myös autismikirjon ihminen saisi nopeasti apua.

Miten pitkiä hoitojonoja pyritään purkamaan? Kannatatteko neuropsykologien ja psykiatrien määrän lisäämistä tutkimuksiin pääsyn ja diagnosoinnin jouduttamiseksi?

Hoitohenkilökuntaa on palkattava lisää, ja palkkoja nostettava. Nämä toimet pitää tehdä ensin. Kannatan.

Moni autismikirjon ihminen tarvitsee apua kodinhoidossa ja asioinnissa. Tällä hetkellä avustajia tarjotaan vaan niille kirjon ihmisille, joilla on myös jokin muu vamma. Kuinka pyritte takaamaan henkilökohtaisen avun saannin kaikille sitä tarvitseville autisteille?

Minulla on yhtenä vaalitavoitteena, että pienituloisten pitäisi saada tarvittaessa koti- ja  lastenhoitoapua edullisesti tai maksutta. Apua pitäisi joka tapauksessa olla tarjolla kaikille sitä tarvitseville matalalla kynnyksellä, ilman palvelusetelin hakemista.

Moni autismikirjon ihminen kaipaa mahdollisuutta asioida sähköpostitse tai tekstiviestein. Kuinka pyritte kehittämään uusia asiakaspalvelumuotoja asioinnin helpottamiseksi?

Tavanomaisten vastaanottojen rinnalla pitää ilman muuta olla mahdollisuus asioida sähköpostitse tai tekstiviestein. On tutkittu, että hoitovirheet yleistyvät, jos ei kohdata kasvokkain. Toisaalta kaikilla ei ole digilaitteita tai osaamista niiden suhteen. Autismikirjon ihmisellä pitäisi kuitenkin olla mahdollisuus asioida halutessaan pääsääntöisesti digitaalisesti, eikä kasvokkain kohtaamiseen pidä pakottaa. Tässä tarvitaan hoitohenkilökunnan koulutusta.

Autismitietoisuuden lisäämiselle on tarvetta sosiaali- ja terveyshuollossa. Lisäksi julkisten tilojen esteettömyyttä tulisi kehittää muun muassa selkokielisyyden sekä autisteille välttämättömän aistiesteettömyyden osalta. Aistiesteetön ympäristö on hajusteeton, valot ovat himmennettävissä, tuoleissa on huopatassut, tilat eivät ole kaikuvia, taustamusiikki ei ole kuuluva ja on tarvittaessa kokonaan hiljennettävissä. Kuinka nämä asiat pyritään huomioimaan tulevalla kaudella?

Julkisten tilojen aistiesteettömyyden lisääminen on kirjattava hyvinvointialueen tavoitteisiin. Siihen on kiinnitettävä huomiota jo arkkitehtien koulutuksesta lähtien.