Tässä kohtaa voidaan varmaan turvallisin mielin tehdä johtopäätös, että tätä allaolevaa mielipidettä ei julkaistu paikallislehdissä. Lähetin sen 22.3. 

Kemikaalikuormituksen vähentäminen tulevaisuuden tärkeimpiä tavoitteita

Kertakäyttömuovien kulutuksen vähentäminen on syystäkin herättänyt viime aikoina keskustelua. Esimerkiksi kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Janika Takatalo otti kantaa muovinkierrätyksen tehostamiseen (TS 11.3.) Muoviton maaliskuu on tietenkin ajankohtainen, olemme jo vuodenvaihteesta lähtien nähneet EU-tasonkin toimia. Euroopan komissio julkaisi muovistrategian 16.1. Paikallistason toimien ja henkilökohtaisen muovinkulutuksen vähentämisen lisäksi olisi saatava koko muovi- ja kemianteollisuus kuriin säätelyllä ja lainsäädännöllä.

On olemassa selkeää näyttöä muovien aiheuttamista haitoista. Muovinvalmistuksessa käytetyt ihmisen hedelmällisyyttä heikentävät kemikaalit kuten ftalaatit ja bisfenoli a (BPA) päätyvät kulutustuotteiden kautta ihmisen verenkiertoon, ja vesistöissä ne vahingoittavat ekosysteemiä. Turku on mukana Itämeren kaupunkien jätevesien tutkimuksessa. NonHazCity- hankkeen puitteissa otettiin viime vuonna näytteitä myös Turun jätevesistä. Osallistuin marraskuussa hankkeen seminaariin, jossa ilmeni, että kaikista näytteistä löyryi mm. ftalaatteja, bisfenoli- a:ta ja perfluorattuja yhdisteitä. Turun jätevedet eivät muodostaneet poikkeusta. 

Nämä kemikaalit ovat vain jäävuoren huippu, ja muovin kierrätyksen tehostaminen lainsäädännön keinoin ratkaiseekin ainoastaan pienen osan ongelmaa. Muovinvalmistusprosessiin olisi kiinnitettävä nykyistä huomattavan paljon enemmän huomiota. Kierrätetyssä muovissa esiintyvien kemikaalien turvallisuus on seikka, johon Euroopan unionilla on parhaat mahdollisuudet vaikuttaa lainsäädännön kautta. Olinkin mukana Suomen Luonnonsuojeluliiton työryhmässä, joka kirjoitti Euroopan komissiolle kattavien lainsäädännöllisten toimien kiireellisyydestä paitsi muovinkierrätyksen tehostamisen, myös muovinvalmistusprosessin osalta.

Turun rakennus- ja lupalautakunnalle pidettiin torstaina 8.3. katselmus Kakolan jätevedenpuhdistamolla. Mikromuovien ja kemikaalien päätyminen ekosysteemiin ja lopulta tietenkin ravintoketjun huipulle ihmiseen on vakava ongelma. Jätevedenpuhdistamo ei tavoita näitä vaarallisia yhdisteitä. 22.3. jättämässäni lautakunta-aloitteessa todetaan, että ennenkuin kun puhdistamon laajennustöihin ryhdytään, selvitettäisiin miten puhdistusjärjestelmän kapasiteetti saadaan kattamaan paitsi talvisateiden seurauksena yhä lisääntyvä ravinnekuormitus, myös mikromuovit ja kemikaalit. 

Turussa ympäristölupien myöntäminen ulkoistettiin vuodenvaihteessa viranhaltijoille rakennus- ja lupalautakunnassa. On valitettavasti erittäin todennäköistä, että EU: n ja Kanadan välinen vapaakauppasopimus CETA ratifioidaan Suomessa tänä keväänä ja kun se astuu voimaan, virkamiehet ovat luonnollisesti sidottuja voimassaoleviin normeihin. Ylikansallinen sijoittaja voisi CETA:n sijoittajansuojaan vedoten haastaa valtion korvaamaan summan, jonka edestä valtio sijoittajan mukaan säätelyllään ja normistollaan heikentää odotettavissa olevien sijoitustuottojen toteutumista. Ympäristönormit muodostavat tässä yhteydessä esteen tuottojen toteutumiselle, ja on odotettavissa että ympäristö häviää. Tästä syystä olisi ollut erittäin tärkeää, että luottamushenkilöillä olisi säilynyt aito mahdollisuus vaikuttaa päätöksiin, kuten esitin. Turussa ratkaisu on jo nyt vaikuttanut poikkeamiseen ympäristösuojelumääräyksistä esim. koskien jätevesien johtamisen vähimmäissuojaetäisyyttä. Tulevaisuudessa ympäristönormien merkitys tulee todellisuudessa vain kasvamaan, myös kemikaalikuormituksen osalta.

Eva-Liisa Raekallio

Turun kaupungin rakennus- ja lupalautakunnan jäsen (vas).

Suomen Attacin puheenjohtaja