Aina kun on pidemmät pätkät kirjoittamatta, on vaikea päättää mistä aloittaa. Tässä on tosiaan ehtinyt tapahtua kaikenlaista, olen painanut duunia kovaa ja ehtinyt onneksi lomaillakin. Huomenna tie vie taas Hesaan uutta kurssia pitämään, olen hädin tuskin saanut edellisen historian abikurssin pidetyksi täällä Turussa :) Toki on kivaa että töitä riittää, silti pakko todeta että yhtäjaksoinen lomailu olisi kyllä tehnyt terää todella rankan vuoden jälkeen.

On vaikea olla kirjoittamatta Yrttiahojupakasta näinä aikoina, pakko siihen on nytkin puuttua. Toivon todella, että Yrttiaho pysyy jäsenenä. Mikäli erottamiseen todella mennään, se kertoo siitä ettei puolue kykene itsereflektioon eikä näe hallituspolitiikassaan vikaa. Sellaiseen skenaarioon en halua uskoa.

Tämä varjosti alkukesää jossain määrin, mutta onneksi kesää on riittänyt nautittavaksi. Kaikenlaista on tullut touhuttua, jo keväällä osallistuin opintotukimiekkariin täällä Turussa ja kesäkuussa turkistarhauksen vastaiseen mielenosoitukseen Hesassa kun hain loput tavarat kevään kurssin jäljiltä pois kämpiltä :) Opintotukikuviohan oli voitokas, onneksi. Ja Arhinmäen toiminta asiassa oli mallikasta.

Toki kun minusta on kyse, vertasin tapahtumia yliopistolakikuvioon neljä vuotta aiemmin. Ja pakko todeta, että jos opiskelijoiden edunvalvojiksi itseään kutsuvat ylioppilaskunnat olisivat paneutuneet edes puoleksi sillä innolla yliopistolain vastustukseen mitä nyt opintotuen kehittämisen vastustukseen, tulos olisi 2009 ollut ainakin jossain määrin erilainen.

Syitä on varmasti monia, yksi saattaa hyvinkin olla se, että opintotuen heikennykset olisivat kolahtaneet pahasti nykyopiskelijoiden itsensä nilkkaan, kun taas yolain vaikutukset ovat vaikeammin hahmotettavat, yliopistojen rahoituksen heikennyksethän eivät heti näy ainakaan suomalaisten opiskelijoiden lukukausimaksuina. Tieteen ja akateemisen vapauden ja sivistyksen olemuksesta keskusteleminenhan nyt muutenkin menee pitkälti yli hilseen kiireiseltä putkitutkinto-opiskelijalta.

No, se siis meni odotuksiin nähden hyvin. Turkistarhauksesta emme siis päässeet eroon, ikävä kyllä. Vastaanottomme eduskuntatalon portailla oli mielestäni hieman niin ja näin. Eräskin persuedustaja totesi meille, "ettei sotiakaan kielletä sillä perusteella, että sairaaloissa makaa lapsia ilman silmiä". Jep jep. Olen aikoinani muutamiinkin miekkareihin osallistunut, enkä ole koskaan tätä ennen kuullut mielenosoittajien vaativan seuraavaa puhujaa äänekkäästi paikalle. Mutta persuedustaja jatkoi sitkeästi puheensa loppuun. Huoh.

Parhaat puheenvuorot kuultiin mielestäni tietenkin Vasemmistoliitolta ja Vihreiltä, mutta myös kokoomuksen Pertti Salolaiselta ja demareiden Tarja Filatovilta. Viimeksi mainittu puhui fiksusti ja muistutti, että kun hän itse aloitti Arkadianmäellä, puheet häkkikanaloiden kieltämisestä leimattiin idealistiseksi viherpiiperryshaahuiluksi. Ja mikä nyt onkaan tilanne :) Puheenvuoro oli kannustava, mitä ei tosiaan voinut kaikista sanoa. Kenties Suomessakin vielä joskus kannetaan koko vastuu kysymyksessä, pitää toimia asian puolesta!

Mutta niin, kesästä sinänsä. Kävin Tukholmassa ja ihastelin siellä upeita museoita ja Gamla Stania. Ja yleensä paikallispolitiikkaa suhteessa vanhojen alueiden autenttisuuden arvostamiseen. Täällä Turussahan Vanha Suurtori on nyt revitty auki ja vanhat kivet korvataan tasaisemmilla ja uudenaikaisemmilla. Miksi ihmeessä. Ja asiassa ärsyttää myös se, miten vastaavissa rempoissa aina vedotaan invalidien liikkumisen helpottamiseen, kuten nytkin.

En jaksa uskoa kaupunginisien altruistisuuteen asiassa, muutoinhan linja olisi johdonmukainen. Mutta nyt, jos kritisoit autenttisuuden häviämistä, leimaudut vammaisten vastustajaksi, eikä sellaista halua kukaan. Olin kilaryhmästämme ainoa joka vastusti remppaa. Olikin mahtavaa käydä paikassa, jossa ymmärretään paitsi autenttisen ympäristön merkitys itseisarvona, mutta myös sen arvo turistien houkuttajana. Kun Turku kerran promoaa itseään mm. keskiaikakaupunkina, luulisi että tällaiset ympäristöt haluttaisiin säilyttää. Mutta ei.

Kesällä oli myös ihanaa loikoa Littoistenjärven rannan lämpimillä rantakallioilla, uida ja kävellä luontopolulla. Torilta oli mukavaa hommata kauden antimia, erityisesti punaherukat jäivät mieleen :) Lueskelin myös paljon, löysin mm. Wodehousen Jeevesit englannin kielellä. Mainiota :)