Raportti rakennus- ja lupalautakunnan kokouksesta 8.4.
Kokousasioina oli mm. Kastussa sijaitsevien taiteilija-ateljeeasuntojen purkulupa, Hirvensalon kirkon purkulupa sekä Iso-Heikkilän Kirstinpuiston alueelle tuleva päiväkoti ja outoa kaivinkonemylläämistä Telakkarannan yläpuolisessa Maununtyttärenpuistossa.
Kuvataiteilijoiden asuin- ja työtiloiksi rakennetut kaksi rivitaloa valmistuivat Kastuun vuonna 1968. Rakennuttajana toimi Turun ateljeetalosäätiö, joka on perustettu vuonna 1965. Säätiön tarkoituksena on ylläpitää taiteilijoille vuokrattavia ateljeeasuntoja Turussa. Säätiön perustajayhteisöt ovat Turun kaupunki, Arte ry, Turun Taideyhdistys ry ja Turun Taiteilijaseura ry.
Kastun talot edustavat aikakaudelle ominaista, tyylikästä arkkitehtuuria. Sekä museokeskus että kaupunkikuva-arkkitehti antoivat kielteisen lausunnon perustellen kulttuurihistoriallisilla, rakennustaiteellisilla ja kaupunkikerroksellisilla seikoilla. Kaavoituksesta oli kuitenkin annettu monitulkintainen lausunto, joka sanottiin puoltavaksi.
Esitin purkuluvan hylkäystä ja pohjustin sen juuri samaiseen maankäyttö-ja rakennuslain pykälään 139, jota käytettiin purkulupaa ehdottavassa pohjaesityksessä. Eli ihan päinvastaiseen johtopäätökseen voidaan tulla samaa pykälää katsomalla...Pykälä määrittää, että purkamiseen voidaan ryhtyä, ellei se merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä ja haittaa kaavoituksen toteuttamista. Museoviranomaistenkin mukaan siis purkaminen nimenomaan merkitsee näiden arvojen häviämistä.
Esitykseni hävisi äänin 8-5, jätin eriävän koska noiden kauniiden talojen purkaminen on huutava vääryys paitsi arkkitehtonisesti, myös sen kannalta, että Turussa on vuosikausia jatkunut, viime aikoina kiihtynyt pula taiteilijoiden tiloista. Esitin peruskorjausta ja ennallistamista ja satoja vuosia vanhan harmaakivikellarin säilyttämistä. Oli tosi kivaa, että sain kaikki vihreät ja perussuomalaisten Laakson tuekseni! Laakso yhtyi eriävään. Tosi hyviä puheenvuoroja heiltä. Kaavoitusta talojen säilyminen ei haittaa, päinvastoin koska kaavan suojeluprosessi on kesken. Lautakunta siis otti omavaltaisen kannan ohi kaikkien muiden.
Asialistalla oli myös Hirvensalon kirkon purkulupa. Olin valmistellut siihenkin hylkäysesityksen. Hyvin samanlainen valmistelu kuin ateljeeasuntojen kohdalla, kulttuurihistorian ja rakennustaiteen tuntijat vastustivat purkamista, seurakuntayhtymä ja virkamiehet kannattivat. Tässäkin kohtaa samaa pykälää tavaamalla saatiin aikaiseksi täysin vastakkaiset lopputulokset. Kyllä maankäyttö- ja rakennuslain perusteellinen muutos yksiselitteiseksi myös niin, että museon kanta olisi pakko ottaa huomioon, on todella kiireellinen. Mutta koska tässäkin kokouksessa saatiin taas uusi samanlainen vastaus kysymykseen ”Kenen ehdoilla Turkua rakennetaan”, ei ole näköpiirissä lainmuutosta.
Mutta siis kokouksessa ei esitetty mitään sellaista tietoa, jonka pohjalta olisin voinut varmistua, ettei kirkon peruskorjaus ole mahdollista. Esitinkin purkuluvan hylkäyksen lisäksi kirkon peruskorjaamisen ja ennallistamisen kirjaamista päätökseen. Heti tuon jälkeen tehtiin pöytäämisesitys, jonka mukaan lopulta mentiin.
Tuo päiväkoti tulee maan tasalle, joka kuulostaa lähtökohtaisesti ongelmalliselta kun kyse on teollisuusalueesta ja se huolestutti meitä. Kosteusvaurioiden vaara on vahva. Maaperän haitta-aineiden poistamiseen on onneksi olemassa hyviä keinoja. Kirstinpuiston puuthan saivat lautakunnan helmikuisen päätöksen mukaan lähteä, puunkaato alkoi maaliskuun lopulla. Nyt kun alueen vehreys löytyy enää nimestä, täytyyhän siellä olla päiväkoti...Jos rakennushankkeisiin ryhdyttäisiin viheralueiden säilyttäminen edellä, olisi lapsillekin mukavampaa.
Lupasin kysyä kokouksessa, mitä kaivinkonemylläystä Maununtyttärenpuistossa oikein on käynnissä. Kun Telakkarannan rakennuslupia on myönnetty, puiston varominen oli museoviranomaistenkin vaatimus. Ei siltä näytä, että varottaisiin kun kaivinkoneet jylläävät. Kukaan ei tiennyt, mutta luvattiin selvittää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti