Kiitos todella paljon kaikille äänestäjilleni aluevaaleissa! Oma tulokseni on aika huono, mutta jokainen ääni sitäkin arvokkaampi. Minulla ei ollut nyt mahdollisuuksia satsata tarpeeksi paljon taloudellisesti, enkä ole somessa kovin aktiivinen. Tein sen, mitä pystyin. Löytyi kuitenkin ihmisiä, jotka jaksoivat perehtyä työhöni ja tavoitteisiini, kiitos teille!

Laitan vähän mietteitä myös aluevaaleista yleensä, niistä riittäisi analysoitavaa kyllä todella pitkäksi aikaa. Nyt on ollut hetki aikaa istua alas taaperon perässä juoksentelulta. Suomen ensimmäisten aluevaalien äänestysprosentti oli 47,5. Hirvittävän huono, tänä keväänä aloittava aluevaltuusto toimii hyvin heikolla mandaatilla, kun alle puolet äänioikeutetuista äänesti. Yksi kuvaava esimerkki on Varissuon äänestysprosentti Turussa, vain noin kolmasosa äänioikeutetuista äänesti. 

Kokoomus siis ikävä kyllä voitti vaalit paitsi Varsinais-Suomessa, myös koko maassa. Vasemmistoliitto ylsi neljänneksi suurimmaksi kahdeksan prosentin ääniosuudella. Hallituksessa mukanaolo ei ole nostanut kannatusta, vastoin innokkaimpien lupauksia. 

Oikeiston voitto tarkoittaa äkkiseltään hyvin kylmää kyytiä juuri niille, jotka verovaroin rahoitettuja sotepalveluita käyttävät. Mietin myös, onko tänne tulossa kokoomuksen rustaamaa aluesopimusta Turkusopimuksen tapaan. Jos Vasemmistoliitto olisi yltänyt pronssipaikalle maan mittakaavassa, olisin optimistisempi, mutta Keskusta haluaa helposti ohjata asioita haluamaansa, kokoomuksen kanssa yhtenevään suuntaan kolmanneksi suurimpana puolueena. 

Heikko äänestysprosentti edellyttää minusta suurta nöyryyttä valituilta. Kun päätöksillä on tällainen mandaatti, ei ole pohjaa jatkaa palveluiden alasajoa. Sitä varmasti silti yritetään. Osallistuin kerran vaalipaneliin, jossa oli myös kokoomuslainen. Kun tuli puheeksi, että kuntalaisilta pitäisi kysyä asioista myös vaalien välillä, hän vetosi että vaalit ovat kerran neljässä vuodessa, ja Kokoomus voitti niissäkin vaaleissa. Kuntalaisilta oli hänen mukaansa siis jo kysytty, eikä ollut tarvetta kysellä vaalien välillä. Tätä logiikkaa varmaan kuullaan eri tavoin muotoiltuna tulevina vuosina. Ihmisten usko omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa tulee heikkenemään, ellei sitä kaikin keinoin tueta ja palveluita paranneta. Hyvinvointialueet eivät voi olla, eikä niistä voi tehdä pahoinvointialueita. 

 Tein Facebook- tarinoita vaalitavoitteistani, tässä tulos!

Terveyskekusten yhteisen ajanvarausnumeron ruuhkien purkamiseen laitettiin ostopalveluna melkein 400 000 euroa, ei auttanut kuten tästä uutisesta selviää. Sillä rahalla olisi palkattu paljon ihmisiä vastaamaan puheluihin jokaiselle terveysasemalle erikseen, ja helpotettu ruuhkaa samantien. Tehoton rahan tuhlaaminen kalliisiin ostopalveluihin pitää lopettaa, ja palkata lisää ihmisiä töihin.

https://www.ts.fi/uutiset/5544998

Aluevaaleissa ratkaistaan myös se, millaisia mahdollisuuksia ihmisillä on maksaa vuokriaan. Kirjoitin tämän linkin mielipiteen ”Vuokrat alas Turussakin” joitain vuosia sitten, ei ole ikävä kyllä vanhentunut. 

https://www.ts.fi/lukijoilta/4593243

Suomen Autismikirjon yhdistys lähetti ehdokkaille kyselyn siitä, miten autismikirjon ihmisten elämää voitaisiin parantaa. Sain just nämä vastaukset valmiiksi ja lähetettyä. Kysymykset ovat asianosaisten itsensä tekemiä. 

Kuinka te ja puolueenne aiotte pyrkiä tulevalla kaudella vaikuttamaan neuropsykiatristen palveluiden laatuun, saatavuuteen ja kehittämiseen?

Tulevalla kaudella on varmistettava, että neuropsykiatrisia palveluita on uudella Varsinais-Suomen hyvinvointialueella saatavilla helposti ja nopeasti. Niiden puute on nyt aiheuttanut mm. sitä, että nepsyoireisille lapsille tarjotaan lastensuojelua, koska asianmukaisia neuropsykiatrisia palveluita ei ole saatavilla.  Tähän ei ole ratkaisuna usein tarjottu lastensuojelun resurssien lisääminen, vaan se, että lisätään oikea-aikaisten neuropsykiatristen palvelujen resursseja, saatavuutta ja henkilöstön osaamista aiheesta. Minulla onkin vaalitavoitteena myös henkilöstön koulutukseen ja osaamiseen satsaaminen läpi sotesektorin, jotta varmistetaan potilaiden ja asiakkaiden oikeusturvan toteutuminen. Nämä toteutuvat niin, että verovarat ohjataan palveluihin, ei voitontavoitteluun palvelujen, ja ihmisten elämänlaadun kustannuksella. Kunta- ja maakuntaveroa pitää maksaa myös pääomatuloista ja varmistettava, että rahat käytetään palveluihin.

Miten pyritte tukemaan autismikirjon ihmisiä opinnoissa, työllistymisessä ja työssä jaksamisessa?

On varmistettava, että apua saa helposti. Opettajien, opinto-ohjaajien, koulupsykologien, TE- virkailijoiden ja työnantajien osaamista ja koulutusta autismikirjosta pitää lisätä. Oleellista on, että tukihenkilökunnan määrää lisätään, kun suuntaus on viimevuosina ollut vähentää.

Miten pyritte varmistamaan riittävän tuen autismikirjon opiskelijoille?

Koko opetus- ja tukihenkilöstön koulutusta autismikirjosta on parannettava nopeasti, ala-asteelta korkea- asteelle. Toisen asteen opiskelijoilla on oltava tarpeeksi tukea koulussa. Korkeakouluissa pitää lisätä Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiön (YTHS) resursseja, palkata lisää henkilökuntaa ja purkaa hoitojonot nopeasti. 

Tukipalvelut keskittyvät ensisijaisesti autistilapsiin. Miten aikuisten diagnosointiprosessia pyritään turvaamaan ja varmistamaan, että aikuiset autismikirjon ihmiset saavat riittävästi tukipalveluita?

Mielenterveyspalvelujen rahoitusta on lisättävä kiireellisesti, jotta jonot voidaan purkaa ja myös autismikirjon ihminen saisi nopeasti apua.

Miten pitkiä hoitojonoja pyritään purkamaan? Kannatatteko neuropsykologien ja psykiatrien määrän lisäämistä tutkimuksiin pääsyn ja diagnosoinnin jouduttamiseksi?

Hoitohenkilökuntaa on palkattava lisää, ja palkkoja nostettava. Nämä toimet pitää tehdä ensin. Kannatan.

Moni autismikirjon ihminen tarvitsee apua kodinhoidossa ja asioinnissa. Tällä hetkellä avustajia tarjotaan vaan niille kirjon ihmisille, joilla on myös jokin muu vamma. Kuinka pyritte takaamaan henkilökohtaisen avun saannin kaikille sitä tarvitseville autisteille?

Minulla on yhtenä vaalitavoitteena, että pienituloisten pitäisi saada tarvittaessa koti- ja  lastenhoitoapua edullisesti tai maksutta. Apua pitäisi joka tapauksessa olla tarjolla kaikille sitä tarvitseville matalalla kynnyksellä, ilman palvelusetelin hakemista.

Moni autismikirjon ihminen kaipaa mahdollisuutta asioida sähköpostitse tai tekstiviestein. Kuinka pyritte kehittämään uusia asiakaspalvelumuotoja asioinnin helpottamiseksi?

Tavanomaisten vastaanottojen rinnalla pitää ilman muuta olla mahdollisuus asioida sähköpostitse tai tekstiviestein. On tutkittu, että hoitovirheet yleistyvät, jos ei kohdata kasvokkain. Toisaalta kaikilla ei ole digilaitteita tai osaamista niiden suhteen. Autismikirjon ihmisellä pitäisi kuitenkin olla mahdollisuus asioida halutessaan pääsääntöisesti digitaalisesti, eikä kasvokkain kohtaamiseen pidä pakottaa. Tässä tarvitaan hoitohenkilökunnan koulutusta.

Autismitietoisuuden lisäämiselle on tarvetta sosiaali- ja terveyshuollossa. Lisäksi julkisten tilojen esteettömyyttä tulisi kehittää muun muassa selkokielisyyden sekä autisteille välttämättömän aistiesteettömyyden osalta. Aistiesteetön ympäristö on hajusteeton, valot ovat himmennettävissä, tuoleissa on huopatassut, tilat eivät ole kaikuvia, taustamusiikki ei ole kuuluva ja on tarvittaessa kokonaan hiljennettävissä. Kuinka nämä asiat pyritään huomioimaan tulevalla kaudella?

Julkisten tilojen aistiesteettömyyden lisääminen on kirjattava hyvinvointialueen tavoitteisiin. Siihen on kiinnitettävä huomiota jo arkkitehtien koulutuksesta lähtien.

Näissä aluevaaleissa on keskitytty terveydenhoitoon muiden osa-alueiden kustannuksella, sekä mediassa että vaalikoneissa. Ja nykytilanteeseen on saatava nopea parannus koko sotesektorilla. Paavo Väyrysen lastensuojelubisneksestä saamat miljoonavoitot ovat vain jäävuoren huippu. Muistan kuitenkin esim. lastensuojelusta yhden ainoan vaalikonekysymyksen, Sanoman vaalikoneesta:

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten palveluita pitäisi siirtää yrityksiltä enemmän julkisen puolen hoidettavaksi. Nyt valtaosa lastensuojelulaitosten ylläpitäjistä on yksityisiä yrityksiä. 

Vastauksesi: Täysin samaa mieltä

Perustelusi: ”Sijoitusten jatkamiseen voi olla yksityisillä, voittoa tavoittelevilla yrityksillä taloudellisia intressejä, jotka ajavat lapsen edun ohi. Kodin ulkopuolelle sijoittamista käytetään paljon mielenterveydeltään oireilevien, ja jo sairastuneiden lasten hoitoon, vaikka he tarvitsisivat toimivia mielenterveyspalveluita. Tähän ei ole ratkaisuna niinkään julkisen puolen lastensuojelun tehtävien lisääminen, vaan nopea taloudellinen satsaus ennaltaehkäisevään puoleen.”

Finnwatchin tuore selvitys kertoo ulkomaisen työvoiman hyväksikäytöstä rakennusalalla. Tälle on saatava  stoppi lainsäädännöllä, niin ettei vastuuttomille yrityksille myönnettäisi urakoita. Jos pääsen Turun rakennus- ja lupalautakunnan kokoukseen, teen esityksen siitä, että lautakunta kutsuisi työsuojeluviranomaisen puhumaan työntekijöiden oloista, ja sen pohjalta lautakunnalla olisi yksi työkalu lisää rakennuslupien myöntämisessä. Sen voi tehdä ennen varsinaista lainsäädäntöäkin.

https://finnwatch.org/fi/uutiset/901-finnwatch-selvitti:-rakennustyoemailla-poljetaan-yhae-ulkomaalaisten-tyoentekijoeiden-oikeuksia-–-yritysten-vastuullisuudessa-puutteita