Turun yliopisto on luopunut aikeestaan hakea Reilun kaupan korkeakoulun arvonimeä (TS 2.10.) Yliopisto perusti päätöksensä siihen, että hankintalain puitteissa olisi ristiriitaista tehdä tällainen koko organisaation hankintoja koskeva päätös.
Minusta yliopiston hankinnoissa tulee korostaa kokonaisvaltaista ja globaalia näkökulmaa. Reilu kauppa todella muuttaa viljelijöiden elämää, sen avulla toteutetaan mm. lasten päivähoitoa ja koulutusta ja kehitetään yhteiskuntaa. Eräskin Helsingin Sanomissa muutamia vuosia sitten haastateltu banaaniviljelijä kertoi, miten viljelijät voivat Reilun kaupan avulla päättää enemmän omista asioistaan. Reilu kauppa on kaikkiaan kriteereiltään kattavin, kehitysmaissa vaikuttavin, luotetuin ja suosituin eettisen sertifioinnin järjestelmä maailmassa. Reilu kauppa on kestävän kehityksen edelläkävijä, joka tähtää köyhyyden vähentämiseen.
Ylioppilaskunnan ja opiskelijoiden enemmistö onkin Turussa ollut pitkään Reilun kaupan puolella, mistä todistaa sinänsä TYYn pitkäaikainen kehitysyhteistyöprojekti, ja myös ylioppilaskunnan ravintolavaliokunnassa vuonna 2009 teettämämme kahvilakysely. Selvitimme siinä vastaajien näkemyksiä mm. Reilun kaupan tuotteista, ja 64 prosenttia vastaajista suhtautuisi positiivisesti, jos tarjolla olisi vain reilua kahvia. Tulos oli linjassa aiempien vuosien kyselyjen kanssa. Reilun kaupan suosio Suomessa ylipäätään on tuosta vain kasvanut, esimerkiksi vuonna 2010 suomalaiset ostivat reiluja tuotteita 93 miljoonalla eurolla.
Turun Sanomien tiistaisesta jutussa ilmenee, että yliopisto tukeutuu hankintapäätöksissään kampusruokalayritys Unicaan. Opiskelijat voivat onneksi vaikuttaa Unican hankintapolitiikkaan; Turun yliopiston ylioppilaskunta viime kädessä omistaa Unican. Aiemmin mainitsemassani kyselyssä selvisi sekin, etteivät opiskelijat itse ole tietoisia omistussuhteista. Alle puolet tiesi, että Unican omistavat TYY ja Amica yhdessä niin, että TYYllä on lopulta prosentuaalinen enemmistö. Opiskelijoiden mahdollisuudet vaikuttaa kampusravintoloiden tarjontaan ovat siis itse asiassa erinomaiset, tiedotusta omistussuhteista vain tulee parantaa.
Mielestäni jokaisen organisaation tulee hankinnoissaan kantaa sosiaalista ja eettistä vastuuta. Siten voi parhaiten tukea kestävää kehitystä niin paikallisesti kuin maailmanlaajuisestikin. Kaikilla ihmisillä on oikeus tulla toimeen omalla työllään – myös kehitysmaissa. Jos on mahdollisuus tehdä kestävä valinta, se tulee tehdä.
sunnuntai 14. lokakuuta 2012
Luin uusinta Voima-lehteä ja siinä oli juttu otsikolla "GM-maissi aiheuttaa syöpää". Halusinkin sen pohjalta blogata luomusta lisää. Olen ollut luomutuotannon kannalla niin kauan kuin muistan. Haluan edistää sellaista maataloustuotantoa, jossa luonnon monimuotoisuutta kunnioitetaan eikä tuotantoeläimille aiheuteta turhaan kärsimystä. Vastustan GM-viljelyä ja sen laajenemista.
Nythän on se tilanne, että kaupalliset intressit määräävät ja siten kauppoihin tuodaan geenimuunneltuja raaka-aineita sisältäviä tuotteita ja tavallisessa tehotuotantomaataloudessa syötetään karjalle ja sioille GM-rehua. Ja kaikki tämä ennen kuin ihmisille ja ympäristölle koituvia seurauksia on tutkittu kunnolla. Kokonaan toinen kysymys toki on, miksi pidämme oikeutenamme muunnella kasveja ja eläimiä omien päämääriemme mukaisiksi...
Geenitekniikka-alaa hallitsee maailmassa muutama suuryritys. Niiden etuna toki on saada omat tuotteet markkinoille mahdollisimman nopeasti taloudellisen hyödyn maksimoimiseksi, lyhyen tähtäimen voitot ovat tässä tärkeimpiä. Seurauksena tästä emme voi olla tehotuotettua ruokaa syödessämme varmoja, millaista ravintoa suuhumme pistämme. Jos tutkimustuloksiin on uskominen, liiankin varmoja.
Yhdysvalloissa GM-tuotanto on alusta asti ollut laajaa, siellä on myös tehty tutkimuksia aiheesta paljon. Esimerkiksi Cornellin yliopistossa selvitettiin jo vuonna 1999, että tuholaisensa itse tappavan Bt-maissin siitepöly tappaa monarkkiperhosia laboratorio-oloissa. Siis se tappaa tuholaisten lisäksi myös perhoset. Yhdysvaltalainen Monsanto-yhtiö on nyttemmin tuottanut markkinoille NK603-maissinlajikkeen, joka on vastustuskykyinen saman yhtiön Roundup-rikkaruohomyrkylle.
Voima-lehti kertoo, että tuoreessa ranskalaistutkimuksessa tutkijat syöttivät joukolle rottia NK603-maissia ja antoivat toisellle ryhmälle pieniä pitoisuuksia Roundupia sisältävää juomavettä. Seurauksena molempien ryhmien eläimet kuolivat merkittävästi nuorempina kuin verrokkiryhmässä. Niille kehittyi runsaasti kasvaimia ja ne kärsivät vakavista maksa- ja munuaisvaurioista.
Voiman mukaan että yli puolella NK603- maissin hyväksyntään osallistuneista Euroopan elintarvikeviranomaisen EFSAn asiantuntijoista oli kytkös geenitekniikka-alan teollisuuteen. Yhtälö on siksikin huolestuttava, että useimmiten gm-kasvien turvallisuuskokeet ovat alan yritysten itsensä tekemiä. Roundup sinänsä on maailman myydyin torjunta-aine.
NK603-maissin lisäksi EU:hun saa tuoda 14 vastaavaa maissilajiketta sekä neljää erilaista gm-soijaa, joita käsitellään Roundupilla. Ja koska NK603-maissia on sallittua tuoda EU-maihin elintarvikkeeksi ja rehuksi, ja geenimuunneltua soijaa rahdataan sikojen rehuksi Suomeenkin, syömme vaaralliseksi todettuja geenilajikkeita ja rikkaruohomyrkkyjä sisältävää ravintoa sekä suoraan että tietämättämme.
Ratkaisuna on luomutuotannon suosiminen. Se on paras mahdollinen valinta niin ihmisten kuin luonnonkin kannalta. Tätä nykyä luomu alkaakin onneksi olla entistä enemmän voimissaan; tiedän itse monia luomupiirejä. Tämä kuitenkin pitää luomun suljettujen piirien juttuna. Luomutuotanto pitää tuoda aidosti osaksi arkeamme, Turunkin ruokahankintapolitiikkaa tulee kehittää sellaiseksi, että kouluruoassa ja työpaikkaruokaloissa olisi oikeasti kotimaista luomua tarjolla. Se palvelisi ihmisten terveyttä, tuotantoeläinten oloja, ja suojelisi luonnon monimuotoisuutta. Lisäksi lähellä tuotetun luomun suosiminen sinänsä tietysti turvaa suomalaisia työpaikkoja ja elinkeinotoimintaa. Ja pienentää hiilijalanjälkeä :)
Vasemmiston vaalimökki on paraikaa kävelykadulla, olen itsekin ollut keittelemässä reilua kahvia ja tarjoillut reilua teetä, viimeksi tänään :) Olen paikalla taas huomenna klo 12 eteenpäin ja keskiviikkona klo 16 lähtien. Tule siemailemaan kuppi kuumaa ja juttelemaan! Tiistai-iltapäivä on varattu paneelissa istumiseen, tässä vielä tieto siitä
http://www.facebook.com/events/178664108936900
Nythän on se tilanne, että kaupalliset intressit määräävät ja siten kauppoihin tuodaan geenimuunneltuja raaka-aineita sisältäviä tuotteita ja tavallisessa tehotuotantomaataloudessa syötetään karjalle ja sioille GM-rehua. Ja kaikki tämä ennen kuin ihmisille ja ympäristölle koituvia seurauksia on tutkittu kunnolla. Kokonaan toinen kysymys toki on, miksi pidämme oikeutenamme muunnella kasveja ja eläimiä omien päämääriemme mukaisiksi...
Geenitekniikka-alaa hallitsee maailmassa muutama suuryritys. Niiden etuna toki on saada omat tuotteet markkinoille mahdollisimman nopeasti taloudellisen hyödyn maksimoimiseksi, lyhyen tähtäimen voitot ovat tässä tärkeimpiä. Seurauksena tästä emme voi olla tehotuotettua ruokaa syödessämme varmoja, millaista ravintoa suuhumme pistämme. Jos tutkimustuloksiin on uskominen, liiankin varmoja.
Yhdysvalloissa GM-tuotanto on alusta asti ollut laajaa, siellä on myös tehty tutkimuksia aiheesta paljon. Esimerkiksi Cornellin yliopistossa selvitettiin jo vuonna 1999, että tuholaisensa itse tappavan Bt-maissin siitepöly tappaa monarkkiperhosia laboratorio-oloissa. Siis se tappaa tuholaisten lisäksi myös perhoset. Yhdysvaltalainen Monsanto-yhtiö on nyttemmin tuottanut markkinoille NK603-maissinlajikkeen, joka on vastustuskykyinen saman yhtiön Roundup-rikkaruohomyrkylle.
Voima-lehti kertoo, että tuoreessa ranskalaistutkimuksessa tutkijat syöttivät joukolle rottia NK603-maissia ja antoivat toisellle ryhmälle pieniä pitoisuuksia Roundupia sisältävää juomavettä. Seurauksena molempien ryhmien eläimet kuolivat merkittävästi nuorempina kuin verrokkiryhmässä. Niille kehittyi runsaasti kasvaimia ja ne kärsivät vakavista maksa- ja munuaisvaurioista.
Voiman mukaan että yli puolella NK603- maissin hyväksyntään osallistuneista Euroopan elintarvikeviranomaisen EFSAn asiantuntijoista oli kytkös geenitekniikka-alan teollisuuteen. Yhtälö on siksikin huolestuttava, että useimmiten gm-kasvien turvallisuuskokeet ovat alan yritysten itsensä tekemiä. Roundup sinänsä on maailman myydyin torjunta-aine.
NK603-maissin lisäksi EU:hun saa tuoda 14 vastaavaa maissilajiketta sekä neljää erilaista gm-soijaa, joita käsitellään Roundupilla. Ja koska NK603-maissia on sallittua tuoda EU-maihin elintarvikkeeksi ja rehuksi, ja geenimuunneltua soijaa rahdataan sikojen rehuksi Suomeenkin, syömme vaaralliseksi todettuja geenilajikkeita ja rikkaruohomyrkkyjä sisältävää ravintoa sekä suoraan että tietämättämme.
Ratkaisuna on luomutuotannon suosiminen. Se on paras mahdollinen valinta niin ihmisten kuin luonnonkin kannalta. Tätä nykyä luomu alkaakin onneksi olla entistä enemmän voimissaan; tiedän itse monia luomupiirejä. Tämä kuitenkin pitää luomun suljettujen piirien juttuna. Luomutuotanto pitää tuoda aidosti osaksi arkeamme, Turunkin ruokahankintapolitiikkaa tulee kehittää sellaiseksi, että kouluruoassa ja työpaikkaruokaloissa olisi oikeasti kotimaista luomua tarjolla. Se palvelisi ihmisten terveyttä, tuotantoeläinten oloja, ja suojelisi luonnon monimuotoisuutta. Lisäksi lähellä tuotetun luomun suosiminen sinänsä tietysti turvaa suomalaisia työpaikkoja ja elinkeinotoimintaa. Ja pienentää hiilijalanjälkeä :)
Vasemmiston vaalimökki on paraikaa kävelykadulla, olen itsekin ollut keittelemässä reilua kahvia ja tarjoillut reilua teetä, viimeksi tänään :) Olen paikalla taas huomenna klo 12 eteenpäin ja keskiviikkona klo 16 lähtien. Tule siemailemaan kuppi kuumaa ja juttelemaan! Tiistai-iltapäivä on varattu paneelissa istumiseen, tässä vielä tieto siitä
http://www.facebook.com/events/178664108936900
torstai 11. lokakuuta 2012
Tänään avattiin Elävä keskusta ilman toriparkkia- kansanliikkeen oman vaalikoneen tulokset nähtäväksi. Todella hyvä että se tehtiin, se on itse asiassa vipulaisen ehdokkaan, Jari Kärkkäisen toteuttama :)
Vastanneiden ehdokkaiden näkemykset toriparkista voi käydä toteamassa täällä:
khii.fi/elavakeskusta
Nyt on yhteensä seitsemän vaalikonetta täytetty, myös Terveydenhuollon vaalikoneeseen on vastattu. Minusta vaalikoneiden täyttäminen on aina ollut kivaa, niin silloin kun itse hain sopivaa ehdokasta, kuin nyt itse ehdokkaana. Eri tavalla tietysti...Kysymykset ovat useimmiten hyvin mietittyjä ja haastavia. Välillä tuli mieleen, mitkä motiivit kysyjällä mahtaa olla. Tässä linkkejä koneisiin, voit tarkistaa minun mielipiteeni asioista.
https://vaalikone.yle.fi/
http://www.mtv3.fi/vaalikone/
http://www.turkulainen.fi/turkulainen/vaalikone
http://vaalikone.elainpolitiikka.fi/
http://vaalikone.ts.fi/vaalikone/
http://www.terveydenhuollonvaalikone.fi/etusivu
Vastanneiden ehdokkaiden näkemykset toriparkista voi käydä toteamassa täällä:
khii.fi/elavakeskusta
Nyt on yhteensä seitsemän vaalikonetta täytetty, myös Terveydenhuollon vaalikoneeseen on vastattu. Minusta vaalikoneiden täyttäminen on aina ollut kivaa, niin silloin kun itse hain sopivaa ehdokasta, kuin nyt itse ehdokkaana. Eri tavalla tietysti...Kysymykset ovat useimmiten hyvin mietittyjä ja haastavia. Välillä tuli mieleen, mitkä motiivit kysyjällä mahtaa olla. Tässä linkkejä koneisiin, voit tarkistaa minun mielipiteeni asioista.
https://vaalikone.yle.fi/
http://www.mtv3.fi/vaalikone/
http://www.turkulainen.fi/turkulainen/vaalikone
http://vaalikone.elainpolitiikka.fi/
http://vaalikone.ts.fi/vaalikone/
http://www.terveydenhuollonvaalikone.fi/etusivu
Sain eilen valmiiksi vastaukseni Turun ylioppilaslehden ehokaskyselyyn. Erittäin hyviä kysymyksiä, meiltä kysyttiin mm. Turun energiapolitiikan suunnasta. Otan tähän suoraan sitaattini eräästä aiemmasta bloggauksestani:
"Uusiutuvat energiaratkaisut, tuulivoima etunenässä, työllistävät jo nyt ja tulevat maailmanlaajuisesti työllistämään miljoonia ihmisiä lähivuosikymmeninä, kun fossiiliset polttoaineet loppuvat. Energia- ja ilmastokysymykset eivät ratkea ilman laajamittaista satsausta uusiutuviin energiaratkaisuihin."
Turussakin tulee ymmärtää tuulella tuotetun energian potentiaali. Tässä on suora sitaatti työ- ja elinkeinoministerön sivuilta tuulivoimankin yhteydessä käytettävästä syöttötariffimallista:
"Syöttötariffijärjestelmässä sähkön tuottajalle, jonka voimalaitos on hyväksytty järjestelmään, maksetaan enintään kahdentoista vuoden ajan kolmen kuukauden sähkön markkinahinnan tai päästöoikeuden markkinahinnan mukaan muuttuvaa tukea (syöttötariffi).
Sähkön tuottajalle maksetaan syöttötariffina tavoitehinnan ja kolmen kuukauden sähkön markkinahinnan erotus syöttötariffijärjestelmään hyväksytyssä tuulivoimalassa, biokaasuvoimalassa ja puupolttoainevoimalassa tuotetun sähkön määrän mukaisesti.
Kyseisen tuen tarkoitus on edistää tuulivoimala-, biokaasuvoimala- ja puupolttoainevoimalainvestointeja, ja se on mitoitettu siten, että voimalaitokselle syöttötariffijaksoilta maksettavien tukien kokonaismäärä kompensoi investointikustannuksia."
Uusiutuvan energian tuotantoa siis tuetaan valtion taholta, loistojuttu! Ja tiistain Turun Sanomissa oli tärkeä uutinen tuulivoimaosuuskunnan perustamisesta Kemiönsaareen:
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/399932/Kemionsaareen+ideoidaan+tuulivoimaosuuskuntaa
Hankkeen projektipäällikkö Annalena Sjöblom toteaa sattuvasti: "Pyrimme tällä tietysti vähentämään vastustusta. Kun jokaisella saarelaisella ja mökkiläisellä on mahdollisuus olla osuuskunnassa mukana ja saada siitä suoraa taloudellista hyötyä, niin ehkä vastustuskin samalla vähenee."
Manner-Suomen ihka ensimmäinen tuulivoimaosuuskunta perustettiin keväällä Pohjanmaalle. Tällainen oma-aloitteisuus on toki sinänsä hieno juttu. Silti herää kysymys, miksei ydinvoimaloiden rakentaminen herätä lainkaan samanlaista vastustusta. Toivoisin myös pohdittavan sitä, miksi tuulivoima herättää niin voimakasta vastustusta...
Kun Turun Sanomien artikkelissakin todetaan, miten pitkällä vastaava osuuskuntatoiminta vaikka Tanskassakin on, pidän entistä tärkeämpänä, että Suomessakin tartuttaisiin uusiutuvan energian suomiin mahdollisuuksiin. Suomihan on tuulivoimateknologian kärkeä maailmassa, mutta uusiutuvan energian soveltajana miltei kehitysmaa...Toistaiseksi. Poliittisessa päätöksenteossa tulee nyt kartoittaa uusiutuvan energian kaikki mahdollisuudet; tiedetäänhän jo, miten entisiä telakkatyöläisiä on Turun seudulla menestyksellä koulutettu tuulivoima-asentajiksi. Ja ydinvoimalasta poiketen merituulivoimala on talvioloissakin turvallinen jo maalaisjärjelläkin ajateltuna:
http://yle.fi/uutiset/merituulivoimala_ei_pelkaa_jaata_eika_pakkasta/5705958
Turkukin voisi tarkastella sähkötarpeitaan uusiutuvan energian kautta huomattavastikin nykyistä enemmän.
"Uusiutuvat energiaratkaisut, tuulivoima etunenässä, työllistävät jo nyt ja tulevat maailmanlaajuisesti työllistämään miljoonia ihmisiä lähivuosikymmeninä, kun fossiiliset polttoaineet loppuvat. Energia- ja ilmastokysymykset eivät ratkea ilman laajamittaista satsausta uusiutuviin energiaratkaisuihin."
Turussakin tulee ymmärtää tuulella tuotetun energian potentiaali. Tässä on suora sitaatti työ- ja elinkeinoministerön sivuilta tuulivoimankin yhteydessä käytettävästä syöttötariffimallista:
"Syöttötariffijärjestelmässä sähkön tuottajalle, jonka voimalaitos on hyväksytty järjestelmään, maksetaan enintään kahdentoista vuoden ajan kolmen kuukauden sähkön markkinahinnan tai päästöoikeuden markkinahinnan mukaan muuttuvaa tukea (syöttötariffi).
Sähkön tuottajalle maksetaan syöttötariffina tavoitehinnan ja kolmen kuukauden sähkön markkinahinnan erotus syöttötariffijärjestelmään hyväksytyssä tuulivoimalassa, biokaasuvoimalassa ja puupolttoainevoimalassa tuotetun sähkön määrän mukaisesti.
Kyseisen tuen tarkoitus on edistää tuulivoimala-, biokaasuvoimala- ja puupolttoainevoimalainvestointeja, ja se on mitoitettu siten, että voimalaitokselle syöttötariffijaksoilta maksettavien tukien kokonaismäärä kompensoi investointikustannuksia."
Uusiutuvan energian tuotantoa siis tuetaan valtion taholta, loistojuttu! Ja tiistain Turun Sanomissa oli tärkeä uutinen tuulivoimaosuuskunnan perustamisesta Kemiönsaareen:
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/399932/Kemionsaareen+ideoidaan+tuulivoimaosuuskuntaa
Hankkeen projektipäällikkö Annalena Sjöblom toteaa sattuvasti: "Pyrimme tällä tietysti vähentämään vastustusta. Kun jokaisella saarelaisella ja mökkiläisellä on mahdollisuus olla osuuskunnassa mukana ja saada siitä suoraa taloudellista hyötyä, niin ehkä vastustuskin samalla vähenee."
Manner-Suomen ihka ensimmäinen tuulivoimaosuuskunta perustettiin keväällä Pohjanmaalle. Tällainen oma-aloitteisuus on toki sinänsä hieno juttu. Silti herää kysymys, miksei ydinvoimaloiden rakentaminen herätä lainkaan samanlaista vastustusta. Toivoisin myös pohdittavan sitä, miksi tuulivoima herättää niin voimakasta vastustusta...
Kun Turun Sanomien artikkelissakin todetaan, miten pitkällä vastaava osuuskuntatoiminta vaikka Tanskassakin on, pidän entistä tärkeämpänä, että Suomessakin tartuttaisiin uusiutuvan energian suomiin mahdollisuuksiin. Suomihan on tuulivoimateknologian kärkeä maailmassa, mutta uusiutuvan energian soveltajana miltei kehitysmaa...Toistaiseksi. Poliittisessa päätöksenteossa tulee nyt kartoittaa uusiutuvan energian kaikki mahdollisuudet; tiedetäänhän jo, miten entisiä telakkatyöläisiä on Turun seudulla menestyksellä koulutettu tuulivoima-asentajiksi. Ja ydinvoimalasta poiketen merituulivoimala on talvioloissakin turvallinen jo maalaisjärjelläkin ajateltuna:
http://yle.fi/uutiset/merituulivoimala_ei_pelkaa_jaata_eika_pakkasta/5705958
Turkukin voisi tarkastella sähkötarpeitaan uusiutuvan energian kautta huomattavastikin nykyistä enemmän.
maanantai 8. lokakuuta 2012
Pohjanmaan tulvatilanne huolestuttaa ja pelottaa minua todella paljon. Turussakin kadut tulvivat taas kerran lyhyen ajan sisään viime viikon lopulla. Tässä on Ylen netistä artikkeli aiheesta
http://yle.fi/uutiset/syke_tulvatilanne_hyvin_poikkeuksellinen/6325077
Meidän on otettava ilmastonmuutos vakavasti, mutta tuntuu että täällä Suomessa monta kertaa ajatellaan etteivät mullistukset koske meitä. Maapallo on kuitenkin meidän kaikkien ja Turussakin voimme arkisilla valinnoillamme ruokahankinnoista ja kaavoituksesta alkaen rakentaa kestävää tulevaisuutta. Olenkin iloinen että olen ehdokkaana juuri Vipusta, jossa korostuu ihan yhtä voimakkaana sekä ekologinen että sosiaalinen tasapaino :)
Tässä muuten upouusien nettisivujemme osoite! Sieltä löytyykin jo ympäristö- ja kaavoituslautakunnan jäsenten, vipulaisten Riikka Oksasen ja Velimatti Koiviston mielipide.
http://www.viherpunainen.net/
http://yle.fi/uutiset/syke_tulvatilanne_hyvin_poikkeuksellinen/6325077
Meidän on otettava ilmastonmuutos vakavasti, mutta tuntuu että täällä Suomessa monta kertaa ajatellaan etteivät mullistukset koske meitä. Maapallo on kuitenkin meidän kaikkien ja Turussakin voimme arkisilla valinnoillamme ruokahankinnoista ja kaavoituksesta alkaen rakentaa kestävää tulevaisuutta. Olenkin iloinen että olen ehdokkaana juuri Vipusta, jossa korostuu ihan yhtä voimakkaana sekä ekologinen että sosiaalinen tasapaino :)
Tässä muuten upouusien nettisivujemme osoite! Sieltä löytyykin jo ympäristö- ja kaavoituslautakunnan jäsenten, vipulaisten Riikka Oksasen ja Velimatti Koiviston mielipide.
http://www.viherpunainen.net/
sunnuntai 7. lokakuuta 2012
Osallistun muuten TYYn ympäristövaliokunnan paneeliin tiistaina 16.10. klo 16 alkaen, tässä alla valiokunnan tekemä naamakirjakutsu. Aiheena on kaupunki, kaavoitus ja liikenne. Luvassa takuulla kiinnostavaa keskustelua :)
http://www.facebook.com/events/178664108936900/
Joukkoliikennekysymys on oma kokonaisuutensa, siivoojana törmäsin myös muihin pienituloisia ja vähemmän arvostetuissa ammateissa työskenteleviä koskeviin lieveilmiöihin. Siivoamisestahan tunnutaan jostain ihmeen syystä olevan sitä mieltä, että se on mahdollista hoitaa tuosta noin vaan, helposti ja nopeasti. Niinpä sitä onkin tehostettu tehostamasta päästyäänkin, siivoojien itsensä ja elintarvikehygienian kustannuksella, tottakai.
Työskentelin yksityisessä siivousfirmassa, ja siivosimme erästä kauppaa. Meille oli annettu 2,5 tuntia aikaa siivota vastuualueemme, ja teimme hyvää työtä. Sitten kauppias sai paremman tarjouksen kilpailevalta firmalta, joka lupasi siivota saman alueen tunnissa, eli halvemmalla! No, firmamme sai lähteä joka tiesi käytännössä potkuja siivoojille, tulonmenetystä vähintäänkin. Olin itse onnekkaassa asemassa, koska tein siivoojanhommia samaan aikaan myös yhdessä toimistossa, en siis menettänyt kaikkea. Kuvataiteilijaksi valmistuneelle, siivoojana itsensä elättäneelle kaverilleni ei käynyt yhtä hyvin, hän teki töitä vain kaupassa eli menetti työnsä, kun korvaavaa siivoustyötä ei juuri silloin ollut.
Uusi, halvempi firma sitten aloitti työt, eikä mennyt kovinkaan kauaa kun pomomme sai samaiselta, halvempien tarjousten perässä juoksevalta kauppiaalta, puhelun. Kauppias oli todennut, ettei hän nyt sitten olekaan tyytyväinen uuden firman työnjälkeen, ja haluaa meidät takaisin. Kas kummaa tosiaankin, koko isoa markettia ei saanutkaan tunnissa puhtaaksi! Käsittämätöntä ihan. Ja edesvastuutonta mielestäni kaupan asiakkaita kohtaan; nämä tietysti luulevat ostavansa hygieenistä ruokaa, mutta mielipide voisi muuttua, jos saisivat tietää ettei elintarvikepuolta(kaan) ole aikaa siivota eikä tiskarilla aikaa huuhtoa vuokia pisimpään huuhtovalla koneohjelmalla....Ja suurkeittiötiskauksessa ovat kovat aineet käytössä.
Saimme sitten samaisen kaupan taas siivottavaksemme entisellä aikataululla, joka sekin jo oli äärimmilleen kilpailutettu ja tehostettu. Jotta kauppiaalle ei koidu kuluja siivouksesta. Minulla on Turun seudulla varsin monta kauppaa, joissa en oikein välitä asioida tällaisten eriskummallisten linjausten takia. Äsken mainittu, ilman työtä jäänyt kaverini sai lopulta töitä toisesta firmasta, ja sai hyvää palautetta työstään erästä kauppaa siivotessaan. Jossa en sielläkään enää käy. Aikaa hänelle oli siivoamiseen annettu ruhtinaalliset neljä tuntia.
Sitten eräänä päivänä kauppias oli päättänyt, että siivouksesta on suoriuduttava puolet lyhyemmässä ajassa. Palkka tietysti pieneni puoleen; siivouskulujen karsiminen oli kauppiaalle prioriteetti. Eli kaveri siivosi saman alueen kahdessa tunnissa pienemmällä palkalla ja jälleen kerran tuli kauppiaalle yllätyksenä, ettei työnjälki vastannut entistä. Ja alkoi kitinä. Aiemmin loistavaksi kehuttu siivooja muuttuikin heikoksi ja huolimattomaksi. Eikä kauppias taaskaan nähnyt mistä huonompi työnjälki johtui.
Siivoustyötä ei arvosteta, ja siivoojia vielä vähemmän. Tämä näkyy kaikessa. Tämä on siis myös hygieniaa koskeva kysymys. Kuntien terveystarkastajien resursseja on vähennetty ja esim. koulujen siivous tehostettu viemään mahdollisimman vähän aikaa. Eikä tämän jälkeen tarvitse ihmetellä, jos ruoasta löytyy ties mitä jäämiä tai koulujen pintoja peittää pölykerros.
Mielestäni siivouksesta ei saa kunnassa tinkiä. Siivouksen yksityistäminen ja tehostaminen on lopetettava. Siihen panostaminen maksaa itsensä takaisin terveempinä kuntalaisina. Siivoojien arvo on (yhteis)kunnassa ymmärrettävä viimeinkin! (Ja kuvataiteilijoiden tulisi voida tehdä sitä, mihin ovat koulutuksensa saaneet, eikä elättää itsensä näin epävarmoilla siivoustöillä) Mutta se onkin jo toisen bloggauksen aihe!
http://www.facebook.com/events/178664108936900/
Joukkoliikennekysymys on oma kokonaisuutensa, siivoojana törmäsin myös muihin pienituloisia ja vähemmän arvostetuissa ammateissa työskenteleviä koskeviin lieveilmiöihin. Siivoamisestahan tunnutaan jostain ihmeen syystä olevan sitä mieltä, että se on mahdollista hoitaa tuosta noin vaan, helposti ja nopeasti. Niinpä sitä onkin tehostettu tehostamasta päästyäänkin, siivoojien itsensä ja elintarvikehygienian kustannuksella, tottakai.
Työskentelin yksityisessä siivousfirmassa, ja siivosimme erästä kauppaa. Meille oli annettu 2,5 tuntia aikaa siivota vastuualueemme, ja teimme hyvää työtä. Sitten kauppias sai paremman tarjouksen kilpailevalta firmalta, joka lupasi siivota saman alueen tunnissa, eli halvemmalla! No, firmamme sai lähteä joka tiesi käytännössä potkuja siivoojille, tulonmenetystä vähintäänkin. Olin itse onnekkaassa asemassa, koska tein siivoojanhommia samaan aikaan myös yhdessä toimistossa, en siis menettänyt kaikkea. Kuvataiteilijaksi valmistuneelle, siivoojana itsensä elättäneelle kaverilleni ei käynyt yhtä hyvin, hän teki töitä vain kaupassa eli menetti työnsä, kun korvaavaa siivoustyötä ei juuri silloin ollut.
Uusi, halvempi firma sitten aloitti työt, eikä mennyt kovinkaan kauaa kun pomomme sai samaiselta, halvempien tarjousten perässä juoksevalta kauppiaalta, puhelun. Kauppias oli todennut, ettei hän nyt sitten olekaan tyytyväinen uuden firman työnjälkeen, ja haluaa meidät takaisin. Kas kummaa tosiaankin, koko isoa markettia ei saanutkaan tunnissa puhtaaksi! Käsittämätöntä ihan. Ja edesvastuutonta mielestäni kaupan asiakkaita kohtaan; nämä tietysti luulevat ostavansa hygieenistä ruokaa, mutta mielipide voisi muuttua, jos saisivat tietää ettei elintarvikepuolta(kaan) ole aikaa siivota eikä tiskarilla aikaa huuhtoa vuokia pisimpään huuhtovalla koneohjelmalla....Ja suurkeittiötiskauksessa ovat kovat aineet käytössä.
Saimme sitten samaisen kaupan taas siivottavaksemme entisellä aikataululla, joka sekin jo oli äärimmilleen kilpailutettu ja tehostettu. Jotta kauppiaalle ei koidu kuluja siivouksesta. Minulla on Turun seudulla varsin monta kauppaa, joissa en oikein välitä asioida tällaisten eriskummallisten linjausten takia. Äsken mainittu, ilman työtä jäänyt kaverini sai lopulta töitä toisesta firmasta, ja sai hyvää palautetta työstään erästä kauppaa siivotessaan. Jossa en sielläkään enää käy. Aikaa hänelle oli siivoamiseen annettu ruhtinaalliset neljä tuntia.
Sitten eräänä päivänä kauppias oli päättänyt, että siivouksesta on suoriuduttava puolet lyhyemmässä ajassa. Palkka tietysti pieneni puoleen; siivouskulujen karsiminen oli kauppiaalle prioriteetti. Eli kaveri siivosi saman alueen kahdessa tunnissa pienemmällä palkalla ja jälleen kerran tuli kauppiaalle yllätyksenä, ettei työnjälki vastannut entistä. Ja alkoi kitinä. Aiemmin loistavaksi kehuttu siivooja muuttuikin heikoksi ja huolimattomaksi. Eikä kauppias taaskaan nähnyt mistä huonompi työnjälki johtui.
Siivoustyötä ei arvosteta, ja siivoojia vielä vähemmän. Tämä näkyy kaikessa. Tämä on siis myös hygieniaa koskeva kysymys. Kuntien terveystarkastajien resursseja on vähennetty ja esim. koulujen siivous tehostettu viemään mahdollisimman vähän aikaa. Eikä tämän jälkeen tarvitse ihmetellä, jos ruoasta löytyy ties mitä jäämiä tai koulujen pintoja peittää pölykerros.
Mielestäni siivouksesta ei saa kunnassa tinkiä. Siivouksen yksityistäminen ja tehostaminen on lopetettava. Siihen panostaminen maksaa itsensä takaisin terveempinä kuntalaisina. Siivoojien arvo on (yhteis)kunnassa ymmärrettävä viimeinkin! (Ja kuvataiteilijoiden tulisi voida tehdä sitä, mihin ovat koulutuksensa saaneet, eikä elättää itsensä näin epävarmoilla siivoustöillä) Mutta se onkin jo toisen bloggauksen aihe!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)