Suomen Autismikirjon yhdistys lähetti ehdokkaille kyselyn siitä, miten autismikirjon ihmisten elämää voitaisiin parantaa. Sain just nämä vastaukset valmiiksi ja lähetettyä. Kysymykset ovat asianosaisten itsensä tekemiä. 

Kuinka te ja puolueenne aiotte pyrkiä tulevalla kaudella vaikuttamaan neuropsykiatristen palveluiden laatuun, saatavuuteen ja kehittämiseen?

Tulevalla kaudella on varmistettava, että neuropsykiatrisia palveluita on uudella Varsinais-Suomen hyvinvointialueella saatavilla helposti ja nopeasti. Niiden puute on nyt aiheuttanut mm. sitä, että nepsyoireisille lapsille tarjotaan lastensuojelua, koska asianmukaisia neuropsykiatrisia palveluita ei ole saatavilla.  Tähän ei ole ratkaisuna usein tarjottu lastensuojelun resurssien lisääminen, vaan se, että lisätään oikea-aikaisten neuropsykiatristen palvelujen resursseja, saatavuutta ja henkilöstön osaamista aiheesta. Minulla onkin vaalitavoitteena myös henkilöstön koulutukseen ja osaamiseen satsaaminen läpi sotesektorin, jotta varmistetaan potilaiden ja asiakkaiden oikeusturvan toteutuminen. Nämä toteutuvat niin, että verovarat ohjataan palveluihin, ei voitontavoitteluun palvelujen, ja ihmisten elämänlaadun kustannuksella. Kunta- ja maakuntaveroa pitää maksaa myös pääomatuloista ja varmistettava, että rahat käytetään palveluihin.

Miten pyritte tukemaan autismikirjon ihmisiä opinnoissa, työllistymisessä ja työssä jaksamisessa?

On varmistettava, että apua saa helposti. Opettajien, opinto-ohjaajien, koulupsykologien, TE- virkailijoiden ja työnantajien osaamista ja koulutusta autismikirjosta pitää lisätä. Oleellista on, että tukihenkilökunnan määrää lisätään, kun suuntaus on viimevuosina ollut vähentää.

Miten pyritte varmistamaan riittävän tuen autismikirjon opiskelijoille?

Koko opetus- ja tukihenkilöstön koulutusta autismikirjosta on parannettava nopeasti, ala-asteelta korkea- asteelle. Toisen asteen opiskelijoilla on oltava tarpeeksi tukea koulussa. Korkeakouluissa pitää lisätä Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiön (YTHS) resursseja, palkata lisää henkilökuntaa ja purkaa hoitojonot nopeasti. 

Tukipalvelut keskittyvät ensisijaisesti autistilapsiin. Miten aikuisten diagnosointiprosessia pyritään turvaamaan ja varmistamaan, että aikuiset autismikirjon ihmiset saavat riittävästi tukipalveluita?

Mielenterveyspalvelujen rahoitusta on lisättävä kiireellisesti, jotta jonot voidaan purkaa ja myös autismikirjon ihminen saisi nopeasti apua.

Miten pitkiä hoitojonoja pyritään purkamaan? Kannatatteko neuropsykologien ja psykiatrien määrän lisäämistä tutkimuksiin pääsyn ja diagnosoinnin jouduttamiseksi?

Hoitohenkilökuntaa on palkattava lisää, ja palkkoja nostettava. Nämä toimet pitää tehdä ensin. Kannatan.

Moni autismikirjon ihminen tarvitsee apua kodinhoidossa ja asioinnissa. Tällä hetkellä avustajia tarjotaan vaan niille kirjon ihmisille, joilla on myös jokin muu vamma. Kuinka pyritte takaamaan henkilökohtaisen avun saannin kaikille sitä tarvitseville autisteille?

Minulla on yhtenä vaalitavoitteena, että pienituloisten pitäisi saada tarvittaessa koti- ja  lastenhoitoapua edullisesti tai maksutta. Apua pitäisi joka tapauksessa olla tarjolla kaikille sitä tarvitseville matalalla kynnyksellä, ilman palvelusetelin hakemista.

Moni autismikirjon ihminen kaipaa mahdollisuutta asioida sähköpostitse tai tekstiviestein. Kuinka pyritte kehittämään uusia asiakaspalvelumuotoja asioinnin helpottamiseksi?

Tavanomaisten vastaanottojen rinnalla pitää ilman muuta olla mahdollisuus asioida sähköpostitse tai tekstiviestein. On tutkittu, että hoitovirheet yleistyvät, jos ei kohdata kasvokkain. Toisaalta kaikilla ei ole digilaitteita tai osaamista niiden suhteen. Autismikirjon ihmisellä pitäisi kuitenkin olla mahdollisuus asioida halutessaan pääsääntöisesti digitaalisesti, eikä kasvokkain kohtaamiseen pidä pakottaa. Tässä tarvitaan hoitohenkilökunnan koulutusta.

Autismitietoisuuden lisäämiselle on tarvetta sosiaali- ja terveyshuollossa. Lisäksi julkisten tilojen esteettömyyttä tulisi kehittää muun muassa selkokielisyyden sekä autisteille välttämättömän aistiesteettömyyden osalta. Aistiesteetön ympäristö on hajusteeton, valot ovat himmennettävissä, tuoleissa on huopatassut, tilat eivät ole kaikuvia, taustamusiikki ei ole kuuluva ja on tarvittaessa kokonaan hiljennettävissä. Kuinka nämä asiat pyritään huomioimaan tulevalla kaudella?

Julkisten tilojen aistiesteettömyyden lisääminen on kirjattava hyvinvointialueen tavoitteisiin. Siihen on kiinnitettävä huomiota jo arkkitehtien koulutuksesta lähtien.

Näissä aluevaaleissa on keskitytty terveydenhoitoon muiden osa-alueiden kustannuksella, sekä mediassa että vaalikoneissa. Ja nykytilanteeseen on saatava nopea parannus koko sotesektorilla. Paavo Väyrysen lastensuojelubisneksestä saamat miljoonavoitot ovat vain jäävuoren huippu. Muistan kuitenkin esim. lastensuojelusta yhden ainoan vaalikonekysymyksen, Sanoman vaalikoneesta:

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten palveluita pitäisi siirtää yrityksiltä enemmän julkisen puolen hoidettavaksi. Nyt valtaosa lastensuojelulaitosten ylläpitäjistä on yksityisiä yrityksiä. 

Vastauksesi: Täysin samaa mieltä

Perustelusi: ”Sijoitusten jatkamiseen voi olla yksityisillä, voittoa tavoittelevilla yrityksillä taloudellisia intressejä, jotka ajavat lapsen edun ohi. Kodin ulkopuolelle sijoittamista käytetään paljon mielenterveydeltään oireilevien, ja jo sairastuneiden lasten hoitoon, vaikka he tarvitsisivat toimivia mielenterveyspalveluita. Tähän ei ole ratkaisuna niinkään julkisen puolen lastensuojelun tehtävien lisääminen, vaan nopea taloudellinen satsaus ennaltaehkäisevään puoleen.”

Finnwatchin tuore selvitys kertoo ulkomaisen työvoiman hyväksikäytöstä rakennusalalla. Tälle on saatava  stoppi lainsäädännöllä, niin ettei vastuuttomille yrityksille myönnettäisi urakoita. Jos pääsen Turun rakennus- ja lupalautakunnan kokoukseen, teen esityksen siitä, että lautakunta kutsuisi työsuojeluviranomaisen puhumaan työntekijöiden oloista, ja sen pohjalta lautakunnalla olisi yksi työkalu lisää rakennuslupien myöntämisessä. Sen voi tehdä ennen varsinaista lainsäädäntöäkin.

https://finnwatch.org/fi/uutiset/901-finnwatch-selvitti:-rakennustyoemailla-poljetaan-yhae-ulkomaalaisten-tyoentekijoeiden-oikeuksia-–-yritysten-vastuullisuudessa-puutteita

 https://yle.fi/uutiset/3-12270755

”Vanhusten kotipalvelun asiakkaat ovat yhä huonokuntoisempia, ja heidän hoitamisensa kotona on haastavaa. Asumispalvelujonot ovat pitkiä.”

Jutussa haastateltu lähihoitaja on mieletön ammattilainen, yrittää luoda kiireettömyyden tuntua kun aikaa on vain minuutteja per asiakas. Vanhusten kotihoitoa on säästösyistä lisätty, ja haluttu unohtaa että se syventää vanhusten yksinäisyyttä. Kuten yksi vanhus sanoo jutussa: ”Enhän minä ole enää paljon mitään”. Lohdutonta. Yhteiskunnassa on ollut monella tasolla paluuta aikaan, jolloin ne hoitivat, jotka sen halvimmalla tekivät. Eikä piitata yksinäisyydestä ja epäinhimillisyydestä. Muutos tarvitaan heti.

Vipun kuntavaaliteeseissä puhutaan myös vanhustenhoidosta, ja kohta sopii tähän täydellisesti hoivapalvelujen siirtyessä hyvinvointialueelle. Hyvinvointialue ei voi olla pahoinvointialue. 

”Arvokas vanhuus ei saa olla kiinni kukkaron koosta. Kaikki vanhukset eivät halua eivätkä voi asua kotonaan. On pidettävä huolta, että on tarpeeksi kunnallisia laitospaikkoja ja ammattitaitoista henkilökuntaa. Hyväkuntoisimpien vanhusten kotihoidon laatua tulee valvoa.”

Tilasin Samaskorusta vielä viimeisenä mahdollisena päivänä 30.11. Sain tilauksen eilen, todella paljon ruuhkaa viimeisinä aukiolopäivinä. En voi vieläkään uskoa, että yrityksen taru on ainakin toistaiseksi loppu. 

Näiden kauniiden korvisten pitäisi olla koivunväriset molemmilta puoliltaan, mutta toisella puolella on tummanruskeaa väriä. Kysyin, olisiko mitenkään mahdollista saada kokonaan koivunvärisenä tilatut korvikset sellaisina. Arvelin, ettei se varmaan onnistu kun tuotteita tuskin valmistetaan enää. Vastaukseksi tuli, ettei tuotetta ole saatavilla muunlaisena mutta voin palauttaa tuotteen. Päätin, että pidän korvikset, ja laitoin heille kiittävän viestin. Ostin ne, koska toivat mieleeni lapsuuteni tutun papan, joka työsti puuta taiturimaisesti, hänen kynttilänjalkojaan on onneksi tallella. Olihan puutyö myös omia lempiaineitani koulussa. Kokonaan yksivärisinä nämä korvikset olisivat täydelliset, nyt ne näyttävät käsityöltä. Oikeastaan todella kauniilta käsityöltä.

Olin vuonna 2018 Attacin puolelta mukana Ilmastokanava- hankkeessa, jossa haettiin järjestöjen ja taiteilijoiden yhteistyöllä keinoja ilmastonmuutosta vastaan. Taiteilijaparinamme oli runoilija Eino Santanen. Hankkeen, minun ja Einon keskustelujen pohjalta syntyivät tietenkin Einon upeat runot, mutta myös videoita ja tekstejä. 

Ilmastokanavan blogiin kirjoittamani teksti löytyy täältä omasta blogistani, he ovat kai siirtyneet pelkkään someen. Myös yhteinen keskustelumme Einon kanssa on täällä videoissa. Einon runoja kelpaa lukea uuden vuoden aluksi, tässä kaikki hankkeessa syntyneet runot. Aiemmin näistä viimeinen oli suosikkini, nyt lempparia on vaikeampi valita. 

Keli on lauhtumassa. Toivottavasti tämä lumiukko jaksaa sinnitellä loppuviikkoon, jolloin pitäisi taas kylmetä. Vesisadetta ei ole luvattu, näyttää aika hyvältä siis.

Aluevaalien ennakkoäänestys alkanee lumisateessa. Vesisade voisi vaikuttaa enemmän. Käyn äänestämässä numeroa 83 vasta vaalipäivänä. Olisi toki parasta, jos olisi kiva ilma mutta menen, oli keli mikä tahansa. Käyn aina vaalipäivänä äänestämässä, se on jotenkin arvokkaampaa. 

Äänioikeus on saatu kaikkien, ei vain varakkaiden miesten oikeudeksi vasta kovan ja pitkän taistelun tuloksena, ja tuntuu että kunnioitan sen puolesta taistelleiden ihmisten muistoa paremmin niin,etten äänestä kauppareissulla marketissa, arkipäiväisessä ympäristössä. Tärkeintä joka tapauksessa, että mahdollisimman moni käyttää äänioikeuttaan näissä historiallisissa vaaleissa. Toivon Vasemmiston isoa vaalivoittoa, silloin uskon, että palvelut saadaan oikeasti turvattua kaikille samanarvoisesti. Toivo elää, kuten lumiukkokin.