Osallistuin viime viikolla SLL: n puolesta Turun ilmastopolitiikan sidosryhmäseminaariin, ja toin siellä esiin kaupungin viheralueiden roolin ilmastonmuutokseen sisältyvien, yhä lisääntyvien sateiden kaupungin infrastruktuurille haitallisen vaikutuksen hillitsijänä. Olimme samaa mieltä. 

Myös eilen Varsinais-Suomen Vasemmistoliiton Halistenreissulla oli esillä kaupunkien täyteenrakentamisen vaikutus. Tulevaisuudessa yhä vaikeutuvat sääolot lisäävät minusta viheralueiden painoarvoa ja roolia kaupungin kaavoittamisessa ja tästä näkökulmasta on sääli, ettei tämä ole täysin realisoitunut kaikille päättäjille.

Keskustelussa nousi esiin varsin tuore Turun pyöräilyn kehittämisohjelma, ja sitä kehuivat myös opiskelijat. TYYn kannanotto keskittyi luonnollisesti kampuksen ja keskustan pyöräilyolosuhteiden parantamiseen. Toin keskustelussa esiin pointteja Vipun tammikuisesta yhdessä valmistellusta kannanotosta, jossa koin itse tärkeäksi korostaa lähiöiden pyöräilyverkoston parantamista.

Kaupungin kehittämisohjelmassa korostui keskustan pyöräilyedellytysten parantaminen lähiöiden ja kaupungin reuna-alueiden kustannuksella. Jos pyöräilyä halutaan todella lisätä, tulee se mahdollistaa jokaiselle, myös talvella. Toki piti todeta, että pyöräteiden talvikunnossapito on Turussa aloitettava, kun ohjelmassa puhuttiin parantamisesta. 

Nyt sitten pitäisi aloittaa sämpylöiden tekeminen mutta ei ihan jaksaisi. Otin myös kuvia eiliseltä retkeltämme, niitä ei harmi vaan saa suoraan tähän blogiin. Pitää vetää eri koneen kautta. Tai sitten en vaan osaa. Yhtä kaikki, laitan kuvia kyllä tännekin naamakirjan lisäksi, oli sen verran kiva reissu.

Lähetin tämän mielipiteen ekaa kertaa 22.3., sitten lähetin sen kolumniksi noin viikko sitten. Tänään tuli julki, mutta ei oo netissä luettavissa josta syystä otin siitä kuvan.

Tässä raporttia rakennus- ja lupalautakunnan kokouksesta 18.4. 

Meillä oli asialistalla viime kokouksessa pöydätty päiväkodin rakennuslupa, jonka käsittelystä kerroinkin 5.4. raportissa. Kyllä kannatti kyseenalaistaa puiden kaato ja muutenkin keskustella asiasta jo esittelijöiden esityksen aikana. 

Hakija oli nimittäin muuttanut hakemustaan ja sen mukaan uutta puuta istutetaan tilalle runsaasti. Tilanne ei ole ihanteellinen, mutta Tallimäen päiväkodin asian käsittely osoittaa, että lautakunnassa käydyllä keskustelulla on oikeasti vaikutusta. Olen hyvin iloinen.

Asialistalla oli myös Varissuolle Orminkujalle valmistuva tilapäisesti nouseva päiväkoti. Paikalla nykyisin sijaitsevassa päiväkodissa on kosteusongelmia, yllättäen...On tosi tärkeää, että lapset pääsevät päiväkotiin, vaikkakin väliaikaiseen siihen saakka kun saadaan rakennettua oikeita, kunnollisia päiväkoteja.

Kokouksessa hyväksyttiin sopimus elintarvikevalvonnan eläinlääkäriyhteistyöstä Liedon, Raision, Turun ja Uudenkaupungin ympäristöterveydenhuoltovalvontayksiköiden yhteistoiminta -alueilla. Kyse on epäilemättä maakuntauudistusta valmistelevasta toimesta. Onkin nyt seurattava tilannetta hyvin tarkkaan.

Päätin vaihtaa profiilikuvan, vaihteeksi.

Tässä tekemäni tiedote. Ja syksyinen kuva Aurajoenrannalta :) Mukaan mahtuu vielä!

Varsinais-Suomen Vasemmistoliiton ympäristökerhon Halistenretki 24.4.2018 klo 17.30-20.

Tervetuloa tutustumaan Halisten vedenpuhdistuslaitoksen alueeseen, toimintaan ja historiaan tiistaina 24.4. Alustajina toimivat Turun Vesihuolto Oyn toimitusjohtaja Irina Nordman, sekä teknikko, Turun vesilaitoksella eri tehtävissä vuosina 1974-2007 toiminut Tauno Hovirinta.

Ilta alkaa talon tarjoamalla kahvilla klo 17.30 vesilaitoksen museorakennuksessa, ns. vintillä. Tila tai vesilaitos ei valitettavasti ole esteetön. Tavataan alaovella klo 17.25. Vesilaitoksen osoite on Halistentie 3 ja sinne pääsee Fölin busseilla 55A sekä 55 ja 56. Pysäkki on vähän ennen Halisten koskea torilta päin tullessa, vesilaitos jää oikealle.

Kahvittelua varten pyydetään ilmoittautumisia Varsinais-Suomen Vasemmistoliiton ympäristökerhon ohjaajalle Eva-Liisa Raekalliolle su 22.4. mennessä osoitteeseen eraekallio@gmail.com

Tervetuloa mukaan keväiselle Halistenkoskelle!

Muistan kun täytin kunnallisvaalien alla Ylen vaalikonetta ja muitakin. Panostin aina vastauksiin, kysymykset olivatkin pohdintaa vaativia. Silloin kysyttiin esim. voidaanko kuntaveroa laskea roimasti, koska suuri osa tehtävistä siirtyy maakuntahallinnolle. 

Vastasin, ettei Ideologista soteuudistusta voida käyttää perusteena verotuksen laskemiselle. Nykyään kuulee jatkuvasti, ettei ole varaa ylläpitää hyvinvointivaltiota. Suomi ei ole köyhä maa, kyse on veropolitiikasta ja verovarojen oikeudenmukaisesta kohdentamisesta. 

Olen edelleen ihan samaa mieltä. Kunnille jää uudistuksen toteutuessakin äärettömän vastuullisia tehtäviä, kuten koulutoimesta huolehtiminen. Se on nimenomaan paininut jatkuvan määrärahavajauksen kanssa, on siis eriskummallista kysymyksenasettelua tällaisessa tilanteessa edes tuoda esiin kuntaveron laskeminen...Hyvänen aika, lisäresursseja pitäisi kunnissa kiireellisesti kohdentaa myös ilmastonmuutosta hillitseviin toimiin.

Asiasta kolmanteen, kun ideoin juttuaiheita Attacin Hiekanjyvät- lehteen, mieleen tuli hakematta tulevien maakuntavaalien merkitys julkisten hankintojen verovastuullisuuteen, sekä sote- ja maakuntauudistus ja terveyspalveluyritysten yhteiskuntavastuu. Tästä, kuten muistakaan uudistuksen ongelmavyyhdeistä en ole montaakaan artikkelia valtamediasta lukenut.

Oli nostalgista muistella Vipun eläinoikeusillassa, Veikan alustuksen jälkeisessä keskustelussa omia, väliin hyvin haastaviakin aikoja TYYn ravintolavaliokunnassa kasvis- ja vegaaniruoan puolestapuhujana. Silloin me vasemmisto- opiskelijoissa olimme hyvin yksituumaisia suurkeittiöhenkilökunnan koulutuksen kiireellisyydestä...Kasvis- ja vegaaniruoalla pitäisi olla minusta tänä päivänä sama asema kaupungin ruokaloissa kuin liharuoalla. Se on normi edelleen. Voisi puhua lihanormatiivisuudesta, kun usein käytetään termiä heteronormatiivisuus toisessa keskustelussa...Asetelman kääntäminen on ihan mahdollista mutta vaatii toimia ja tahtoa, kiireellisesti.

Mielestäni kunnan tärkeimpiä keinoja eläinten aseman parantamiseen on juurikin tuo asetelman kääntäminen. Toiseksi, eläinsuojelulakia rikkovilta ja siihen leväperäisesti suhtautuvilta tuottajilta ei pitäisi ostaa raaka-aineita. Kolmanneksi elintarvikevalvonnassa pitäisi kohdentaa resursseja gluteenittomien leipomotuotteiden valvontaprojektien lisäksi lihan alkuperän tarkempaan syynäykseen, siihen että eläinten elinolot olisivat nykyistä huomattavasti keskeisempi faktori...
Oli tosi hyvää keskustelua, tilaisuuden järjestelyistä vastaavana, idean "äitinä" oon kyllä tosi tyytyväinen! Aina pitää olla, jos tuntuu että ihmiset saavat keskustelusta jotain ja asiat edistyvät.

Lihatalojen mainoskampanjatkin olivat meillä agendalla. Olen kirjoittanut blogissani aiheesta, mutta kyllä se risoo miten Suomessa perhetilalla kasvanut broileri olisi pelkästään niistä syistä eettinen valinta. Eipä olekaan, mainonta ei puutu ongelman ytimeen eli lihansyöntiin. Eihän lihataloilta voi lihansyönnin kritiikkiä odottaakaan, ymmärrettävää kyllä. On oltava iloinen että eläinaktivistien työ on tuottanut tulosta siten, että eläinten hyvinvointi ja eläintenpito- olot ovat nousseet tuottajillakin keskusteluun.

Oma lautakuntanihan vastaa tätä nykyä kaupunkiympäristötoimialan viranomaistehtävistä, johon kuuluu ympäristölupien myöntämisen lisäksi myös eläinlääkintähuolto ja eläinsuojelutoiminta. Lautakunnan tammikuisen päätösvallan ulkoistamispäätöksen jälkeen on entistä vaikeampaa pitää huolta myös eläinten oikeuksien toteutumisesta, pitää kuitenkin yrittää. Virkamiehillä on toki asiantuntemus, mutta he ovat työnsä puolesta sidottuja toimimaan vallitsevien normien mukaan ja mikäli normit ovat huonoja ympäristön ja eläinten kannalta, ei se lupaa paljoakaan.

Eläinten asema on tuntunut unohtuneen maakuntauudistuksen pyörteissä. Valvontaeläinlääkärien asema on mm. tulilinjalla. Onkin huolehdittava, etteivät myöskään eläinten oikeudet vaarannu jos monilta osin ongelmallinen maakuntauudistus toteutuu...

Tässä kuvia Koulusta.