Mitä sanoa uudesta hallitusohjelmasta. Osasin odottaa jonkunlaista painajaista vaalituloksen selvittyä, mutta lopputulos on suurempi järkytys mitä olin osannut ajatellakaan, hirveämpi ja samalla typerämpi mitä olisin ikinä voinut kuvitella. On läpinäkyvää tekopyhyyttä puhua siitä, miten kaikkien pitää osallistua talkoisiin Suomen talouden tasapainottamiseksi, mutta varakkaimmat joilla oikeasti olisi parhaat edellytykset osallistua tasapainotalkoisiin, jätetään rauhaan ja veronkierto veroparatiiseihin saa jatkua.

Hallitus selvittää monia ihmisoikeuksien ja Suomen perustuslain vastaisia uudistuksia, kuten mm. sitä, voiko työttömältä evätä viimesijaisen tuen, toimeentulotuen, jos tämä kieltäytyy hänelle osoitetusta työstä. Emme näy päässeen yhtään eteenpäin 1800- luvun meiningistä, jossa vähäosaisia rankaistiin ja kontrolloitiin yhteiskunnan toimesta. Työttömyysturvan, työehtojen, asumistuen ja toimeentulotuen kiristykset ja leikkaukset samaan aikaan, kun rikkaat jatkavat rauhallista ja lokoisaa elämäänsä, ovat ehtaa oikeistopolitiikkaa. 

Rajut soteleikkauksetkin tehdään, vaikka terveydenhoito on syvässä kriisissä ja tarvitsee paljon lisärahaa. Lääkkeiden hinta nousee arvonlisäveron korotuksen myötä, pienituloiset joutuvat tinkimään lääkkeistään kun lääkekuluista selviytyminen on jo nyt kaikkien muidenkin kohonneiden kustannusten takia tehnyt tiukkaa.

Mediakaan ei ole tässä toiminut kaikilta osin hyvin, kokoomuksen kerrottiin mm. onnistuneen pitämään koulutuksen ”erityisessä suojeluksessa”, vaikka hallitusohjelmassa nimenomaan on aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaan lakkauttaminen, sekä yliopistojen rahoituksen leikkaaminen. Ihmisillä ei ohjelman toteutuessa ole mahdollisuuksia kouluttautua uudelleen, elleivät ole hyvin varakkaasta perheestä, ja yliopistot ajetaan nurkkaan jolloin kynnys lukukausimaksujen käyttöönottoon laskee.

Tätä haluttiin, kun kevään eduskuntavaaleissa äänestettiin näitä puolueita. Kokoomukseen ja perussuomalaisiin mahtuu paljon ääniharavia, jotka saivat kymmeniätuhansia ääniä. Esim. Riikka Purra sai yli 30 000 ääntä ja kertoi, ettei empatia kuulu politiikkaan. Hän on myös sitä mieltä, ettei työntekijöillä ja työnantajilla ole eturistiriitoja. Tällaiset ihmiset siis ovat ääniharavia. Hallitusohjelmassa ei millään tasolla reagoida inflaation seurauksena laskeneeseen ostovoimaan, eikä edes yritetä korvata ihmisille kasvaneita ruoka- ja sähkölaskuja tai kohonneita vuokria. 

Äänestämättä jättäneitä oli lähes kolmannes äänioikeutetuista. Joukossa on varmasti paljon toivonsa jo kokonaan menettäneitä. Haluan uskoa, että jos vasemmisto onnistuu näinä vuosina tekemään vahvaa oppositiopolitiikkaa ja jotenkin jopa estämään leikkauksia, ihmiset saavat uutta toivoa ja äänestävät seuraavissa eduskuntavaaleissa vasemmistoa. Nämä neljä vuotta eivät voi kulua liian nopeasti, tulevat päinvastoin tuntumaan todella pitkiltä. 

Kun ihmisiltä viedään leipä suusta, toimeentuloa ollaan helposti valmiita hakemaan vaikka rikollisin keinoin. Yhteiskunnan turvattomuus tulee räjähtämään käsiin. Suomessa on ollut aiemminkin turvatonta juuri sosiaaliturvan puuttumisen takia, nyt ollaan palaamassa niihin aikoihin. Kääntöpuolena on kuitenkin se, että suunta saatiin käännettyä yhteiskunnan turvaverkon rakentamisella ja ylläpitämisellä. Se oli mahdollista silloin ja tulee olemaan nytkin, työtä ja tahtoa se tulee vaatimaan.

Tuntuu, että toive tämän hallituspohjan hajoamisesta ja uusista vaaleista on todella epärealistinen. Mutta uskomattoman törkeä hallitusohjelma voi hyvinkin tehdä esim. ay-liikkeestä entistäkin tärkeämmän ja näkyvämmän, ja aktivoida ihmisiä toimimaan tuloksekkaasti epäinhimillisiä kirjauksia vastaan.

Ihmisten usko ja toivo voivat palata, voi olla että se vaatii vahvaa vasemmistolaisuutta myös paikallistasolla, ja vasemmiston yhdistävää työtä kokoomusperäisten sopeutus- ja leikkausohjelmien tehokkaaksi torjumiseksi, ja kuntapalvelujen aidoksi parantamiseksi. Pormestariohjelmassa sitoudutaan leikkauksiin, sopimuksesta pääsee kuitenkin myös irti.