Olisin todella toivonut, että Floridan verilöyly olisi jäänyt viimeiseksi lajissaan Yhdysvalloissa ja että siitä olisi alkanut uusi aika, jolloin sikäläiseen aselainsäädäntöön puututtaisiin aidosti ja että ihmisten asenteissa olisi nähty nopea muutos. Kuitenkin vähän aikaa sitten taas kaksi uutta uhria ammuttiin, senkertaiset tapaukset liittyivät osaksi poliisiväkivallan surullista jatkumoa kun valkoiset poliisit ampuivat  tummaihoiset amerikkalaiset Alton Sterlingin ja  Philando Castilen. 

Tilanne on siitä vain kärjistynyt, kun pari päivää sitten Dallasissa ammuttiin viisi poliisia ja haavoitettiin seitsemää, jotka olivat kaiken päälle turvaamassa poliisiväkivaltaa vastustanutta, Black Lives Matter-liikkeen järjestämää mielenosoitusta.

Näin tiedon, että n. 40% valkoisista amerikkalaisista kokee että eri ryhmien välinen tasa-arvo on varsin hyvällä mallilla, kun taas saman verran mustasta väestöstä kokee ettei tilanne ole kunnossa. Tältä pohjalta on selvää, että jännitteet elävät ja voivat hyvin, tänäkin päivänä. Jo se että tarvitaan Black Lives Matter-tyyppinen liike, kertoo siitä että olemme tavallaan palanneet tässä kysymyksessä takaisin 1960-luvulle ja Martin Luther Kingin sekä kansalaisoikeusliikkeen aikaan.

Sitten samantien tulee mieleen Yhdysvaltojen lähestyvät presidentinvaalit ja sikäläinen politiikka. Republikaanit ovat toistaiseksi vaikutusvaltaisten liittolaistensa avulla estäneet aselakien tiukennuspyrkimykset enkä valitettavasti näe tähän olevan tulossa muutosta. Presidentiksi valitaan Hillary Clinton tai Donald Trump.

Päinvastoin kuin moni, en ole niinkään yllättynyt Trumpin suosiosta. Onhan tapahtunut ennenkin, että oikeistopoliitikan ja taloudellisesti tiukkojen aikojen tuloksena on usein noussut johtajaksi tai suosituimmaksi liikkeeksi henkilö tai puolue, joka osoittaa syntipukit etnisistä vähemmistöistä tai ryhmittymistä, sen sijaan että oikeistosuuntaus nähtäisiin ihmisten ja yhteiskunnan ongelmien syyksi. Trumpin kärki on kohdistunut vahvasti laittomaan maahanmuuttoon ja meksikolaisiin.

Ja juuri tällaisessa tilanteessa tarvittaisiin kansakuntaa yhtenäistävä ja vahvistava johtaja ja suuntaus. Eikä kysymys ole ajankohtainen vain Yhdysvaltojen osalta. Suomessa  esimerkiksi perussuomalaisten suosio ja Euroopassa laajemmin, äärioikeiston nousu kertoo samaa tarinaa. Nyt kuitenkin persutkin ovat jyrkässä alamäessä.  Persuja äänestettiin paljolti protestina vallitsevalle politiikalle. Vahva vasemmisto on todellinen vaihtoehto.