Aika neljäntoista vuoden takaa palasi elävästi mieleeni, kun näin kuvat Helsingin yliopiston aamulla alkaneesta valtauksesta ja päärakennukseen asettuneista opiskelijoista. Valtauksen syy ei ole kovin erilainen kuin keväällä 2009, jolloin olin mukana Helsingin päärakennuksen valtauksessa ja toki vahvasti koko silloisessa Opiskelijatoiminnassa Turun vetäjänä. Hallitusohjelman säästöt kohdistuvat nyt raskaina myös opiskelijoihin.

Rauhanomainen mielenilmaus oli keino, jota käytimme noina aikoina usein yliopistojen rahoituspohjan murentanutta uutta yliopistolakia, ja lukukausimaksujen käyttöönottoa vastaan. Tämänkertaista valtausta kommentoineiden huomio on kiinnittynyt mielenilmauksen syyn sijasta osanottajien pieneen määrään. Tapa väheksyä ja pienentää tuokin. Neljätoista vuotta sitten muistan senkin Suomen Kuvalehden reportterin, joka kävi kuvaamassa valtausta illalla ja teki jutun niin, että kaikki näytti pelkältä opiskelijabiletykseltä. Tietoiseksi harhaanjohtamiseksikin sitä voisi kutsua.

Minulla päällimmäinen tunne tuoreet kuvat nähdessäni oli nostalgian lisäksi ilo siitä, että edelleen löytyy porukkaa, jotka on valmis laittamaan itsensä likoon suuremman tavoitteen takia. Vuonna 2009 emme saaneet yliopistolain voimaantuloa estettyä emmekä lukukausimaksusuunnitelmia torpattua, mutta osoitimme lujasti ettemme hyväksy heikennyksiä. Se voima elää vahvasti! 

EDIT 20.9. Johan oli tämän päivän lehdessä ehditty tiukkaamaan valtaajien edustajilta mikseivät olleet tuoneet vasemmistolaisuuttaan enemmän esiin. Ihan samoja kaikuja tässäkin neljäntoista vuoden takaa, ikävä kyllä. Jos media meistä yleensä kirjoitti, muisti sentään mainita että vasemmistolaisia opiskelijoita oli paljon. Yritys vastarinnan uskottavuuden heikentämiseksi leimaamalla se pelkästään puoluepoliittisin motiivein johdetuksi on kova, ja voi paljolti onnistuakin. 

Kyllä itse olisin todellakin toivonut osanottoa muistakin opiskelijaryhmistä, henkilökunnasta puhumattakaan, mutta niin vain kevättalvella 2009 Turussa, ja pitkälti koko Suomessa selvä enemmistö heikennyksiä ja mullistuksia vastustaneista oli vasemmistolaisia. Vihreitäkin oli, mutta paljon vähemmän. Asetelmia kuvaa hyvin esim. uuden yliopistolain hyväksyminen eduskunnassa myöhemmin samana keväänä, vain Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ja yksi demari olisivat estäneet lain voimaantulon. Kaikki vihreät äänestivät puolesta. Kuvio jatkui, kun järjestin sittemmin Turun yliopistolla mielenilmauksen lukukausimaksuja vastaan. Olimme siellä Turun vasemmisto-opiskelijat yksin kyltteinemme, vaikka olimme pyytäneet muitakin ryhmiä mukaan. Olen tänä päivänäkin iloinen ja ylpeä siitä, mitä teimme yhdessä, silloisia tunnelmia pääsee lukemaan mm. artikkelistani täältä 

https://tutkijaliitto.fi/kirjat/mikko-jakonen-ja-jouni-tilli-toim-yhteinen-yliopisto/