Olin tänään Jyrkkälässä, meitä lähiövisiota tekemässä olevia raatilaisia, Isko Laurellia ja minua haastateltiin koordinaattori Sini Mäkeläisen kanssa ensi vuoden ensimmäiseen Turkupostiin. Tämä hieno Jyrkkäläkassi on joululahja meille kaikille Iskolta, paikalliselta asukasaktiivilta, täällä on paljon muutakin kuin heijastimia, jää tiheään käyttöön!
Keskustelimme mm. siitä, miksi olemme mukana ja miltä Turun lähiöiden tulevaisuus näyttää. Saa nähdä miltä lopullinen juttu näyttää, kaikkea ei varmaan siihen mahdu mutta tässä muutamia pointteja. Kerroin omasta taustastani, että lähiöpalvelujen tilanne on mulle tosi ajankohtainen lähiössä asuvana autottomana yksinhuoltajaäitinä, ja että varhaiskasvatuksen leikkaukset ovat näkyneet meilläkin. Meillä olikin tänään aika monipuolinen lähiöedustus, ihmiset Jyrkkälästä ja Varissuolta :)
Kaupunkilaiset ovat itse usein parhaita asiantuntijoita omaan lähiöönsä liittyvissä asioissa, kuten vaikka Jyrkkälän asukkaat ja Suikkilan koulun oppilaat. Jyrkkälästä on viety pois esim. terveysasema. Ei siinä painanut ihmisten omat mielipiteet. Kaupungin kanssa on ollut keskusteluita Jyrkkälän lähiön hankkeista, vapaaehtoisten työpanosta on kehuttu, mutta tukea ei ole tullut. Muistelin aina vuoteen 2017, kun esitin nuorisolautakunnassa Jyrkkälän nuorisotalon peruskorjausta, koska uudisrakennuksessa olisi alle kolmasosa vanhan neliöistä. Paljon vähemmän tilaa yhtään millekään.
Suikkilan koulun kohdalla rakennus- ja lupalautakunta päätti lokakuussa yksimielisesti koulun purkamisesta, kuulematta koulun käyttäjiä, oppilaita. Yhden koululaisen isä kertoi tyttärensä esittäneen, että oppilailtakin pitäisi aina pyytää lausunto esim. kouluaan koskevissa asioissa. Nämä terveiset toin lähiöraatiin, lasten aidosta kuuntelemisesta pitöisi tehdä vakiokäytäntö. Asukkaiden näkökulmaahan toin aina lautakunnassakin.
Nuorten rooli lähiöiden tilanteessa tuli esiin, nuoria ei oikein löydy asukasaktiiveiksi. Kenen ääni kuuluu kaupungissa, sitä pohdittiin. Kaikkien nuorten ääni pitäisi saada kuuluviin, myös tehtäviään jatkuvasti lisäävässä nuorisovaltuustossa mutta nuorisovaltuustovaalien jatkuvasti alhainen ja epätasainen äänestysprosentti lisää helposti alueiden eriytymistä entisestään. Pohdittiin sitä, että nuoret voisivat kokea muita tapoja vaikuttaa itselleen luontevimmiksi. Se on varmaan totta, toinen puoli on kuitenkin se, että päätökset esim. lautakunnissa tehdään valtasuhteiden mukaan, jotka määräytyvät sen mukaan, miten äänestetään. Esim. Kupittaan siirtolapuutarhan tilanne on yksi esimerkki siitä, miten yleinen mielipide on enemmän säilyttämisen kannalla, se ei kuitenkaan näkynyt päätöksessä.
Mietittiin sitä, miten hienoa on kun Turulla on rakentumassa tällainen lähiövisio. Tasan näin. Seuraava vaihe, kun visioiden toteuttamiseen pitäisi löytyä rahaa, on minusta kuitenkin kinkkisempi. Esim. voimassaolevassa pormestarisopimuksessa sitoudutaan palvelujen kehittämiseen kustannusneutraalisti. Rahaa tuskin heltiää tarpeeksi tilanteen korjaamiseen. On siis entistäkin tärkeämpää, että asukasaktiiveja kasvaisi nuoremmassakin polvessa. Lähiöt alkavat helposti olla vain iäkkäämpien vapaaehtoisten varassa. Pormestarisopimuskin on kuitenkin määräaikainen, ajattelen niin, että lähiövision ideat kantavat kauemmin :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti