keskiviikko 16. kesäkuuta 2021

 

Sunnuntaina oli sitten vaalit. Kiitos todella paljon kaikille äänestäjilleni ja tsemppaajilleni, oli reilu 80 ihmistä jotka arvostivat työtäni ja halusivat sille jatkoa. Olen tosi pettynyt tulokseeni. Onneksi tällä viikolla on paljon töitä, esim. kemikaalineuvottelukunnan uuden kosmetiikkajaoston ja tuotejaoston kokoukset ja pari muuta kokousta. Ollaan ehditty uimaan ja metsäkävelyille.


Luulin oikeasti, että kova työni lautakunnassa tai järjestökokemukseni näkyisi enemmän tuloksessa. Tällaista politiikka on; vaikka tekisit miten ahkerasti työtä, miten tärkeiden asioiden puolesta, miten pitkään tahansa, palkkaa ei ehkä tule. Attacin kolmen vuoden puheenjohtajuus tai ympäristöjaoksen vetäminen kuusi vuotta, kaikki työ politiikassa, nämä eivät olleet kovemmassa huudossa. Outoa. Olen tehnyt eniten esityksiä lautakunnassa, puolustanut vakaasti rakennettua perintöä, asukkaita ja luontoa pohjaten aina maankäyttö- ja rakennuslakiin. Olenkin tullut aika hyväksi laintuntijaksi sen osalta! Olen saanut tuekseni useimmiten Laakson, joskus olen jäänyt ilman kannatusta.


Pohdin syitä omaan tulokseeni, mutta myös siihen, että monella hyvää työtä tehneellä vasemmistopoliitikolla hyvin tehty työ ei näkynyt äänimäärässä. Myöskään omassa lautakunnassani hyvää työtä tehneillä kollegoilla kuten Laaksolla ja Wessmanilla työ ei näkynyt. Olemme tehneet hyvää yhteistyötä. Se varmaan johtuu siitä, ettei politiikkaa seurata? Jos oltaisiin kartalla esim. lautakunnan päätöksistä, olisimme kaikki kolme pärjänneet paremmin ihan varmasti.


Näistä puhuttiin etukäteen somevaaleina. Se, että ollaan paljon omissa somekuplissa, algoritmien vietävinä kuin lastut laineilla eikä tiedetä mitä lautakunnissa ja valtuustossa oikeasti tehdään, näkyy tuloksissa. Paikallislehtiä seuraamalla sais jotain kokonaiskäsitystä, Turun Sanomat ei oo auttanut asiaa muuttamalla juttujaan maksumuurin taakse. Lautakuntien ja valtuustojen pöytäkirjat olisivat netissä, mutta harva lukee niitä. Tieto on kaikkiaan sirpaloitunutta. 


Näissä vaaleissa uutisoitiin äänestäjien ohjailuista. Jos ei ole perillä, on helppo tehdä kuten sanotaan. Äänioikeus on saatu kovan taistelun kautta; sen pitää olla oma, ei jonkun toisen päätös. Olen sitäkin kiitollisempi teille, omat äänestäjäni. Turussa on sittenkin väkeä, jotka ovat perillä päätöksistä ja halusivat kokemukseni ja osaamiseni jatkossakin käyttöön. Olette ihania!


Ennätyshuono äänestysprosentti oli karuinta kaikesta. Sen rinnalla Vasemmistoliiton nousu Turun kolmanneksi suurimmaksi ei lämmitä niin paljon kun voisi, se on enemmän vihreiden rökäletappion ansiota, menetimme yhden valtuutetun. Turussa jatkuu pitkälti sama meno kuin ennenkin, siitä pitää huolen kokoomuksen ja demareiden pärjääminen ja se, etteivät kaikkein heikoimmassa asemassa olevat äänestä. Katselin mm. Varissuon ja Lausteen surkeita äänestysprosentteja. 


Logomon sillan kustannusten kauhistelu ei näkynyt äänestämisessä, ellei pidä nukkuvien puolueen valtaisaa menestystä merkkinä siitä. Sillan kulut, ja muutkin ylipursunneet rakennushankekulut hyväksyneitä poliitikkoja jatkaa Turun valtuustossa sankoin joukoin. Hyvin toimeentulevat äänestävät kokoomusta, demarit lienevät jotenkin tuttu ja turvallinen vaihtoehto, en oikein tiedä mikä muu selittää heidän menestystään vuodesta toiseen. He ovat olleet kokoomuksen ja vihreiden kanssa samalla leikkauslinjalla jo pitkään. Toivon todella, että Turun politiikan suunta muuttuisi ja näkyisi alkavalla valtuustokaudella köyhimpien elämän helpottumisena. Se on oma vaalitavoitteeni. Jätän vaalitavoitteeni blogiini ainakin toistaiseksi.


Elämä jatkuu ja niin myös lautakuntaraporttini, huomenna on seuraava kokous. Huomenna on ensin tuotejaosto, ehkä en jaksa kirjoittaa samana iltana vielä rapsaa, asap kuitenkin :)

Ei kommentteja: